En tedä olenko koskaan kirjoittanut lasten nimistä ja mistä ne on tulleet joten päätin rustata postauksen aiheesta nyt.
Nepen ollessaan mahassani olimme varmoja että odotimme poikaa, vatsa oli ns tyypillinen poikavatsa joka kasvoi eteenpäin eikä sivuille ja elimme uskossa että poika tulee, loppuviikoilla unissani synnytin aina tytön ja aloin pikkuhiljaa epäilemään että voisimme olla väärässä.
Mies jutteli keniassa asuvan veljensä kanssa puhelimessa eräänä iltana jolloin sivukorvalla kuulin heidän puhuvan Nepelestä. Maistelin niemeä suussani loppupuhelun ajan ja puhelun loputtua ehdotin miehelleni että jos saamme tyttären hänestä tulisis Nepele, mies suostui ja varmisti vielä veljeltään että nimi ei herätä pahoja viboja hänessä. Nimi on todella harvinainen ja on peräisin Tansaniasta.
Tarkoittaa uniikkia.
Synnärillä yllätyimme kun Nepele syntyi ja nimi tuntui heti ensikohtaamisella hyvältä.
Olin jo valmiiksi kaavaillut että lempinimeksi sopisi Neppe. Kun olin pieni tyttö niin tvstä tuli Regnbågen niminen lastenohjelma jossa Neppe täti kertoi tarinoita ja hän inspiroi lempinimeen.
Myöhemmin kun Nepele oli n. 6kk avoimeen päiväkotiin tuli uusi työntekijä, Neppe satutäti tvstä.
Ei hänkään ollut ennemmin kaimaa kohdannut. Tosin tämän Nepen oikea nimi on Helena ja oli saanut lempinimensä hassusta runosta.
Toista lasta odotessamme saimme mieheni pyynnöästä tietää että mahassa kasvoi toinen tytär ja siinä olikin jo haastetta löytää nimi joka sointuisi siskonsa kanssa yhteen. Miksi näin? no mielestäni Nepele ja Anna ei kuulosta siskoilta vaan sisarusten nimet tulisi olla saman henkisiä joten googletin yöt ja päivät kunnes löysin Nalanin.
Molemmilla tytöillä on helpostilausuttavat nimet joka myös on ollut kriteerinä nimenvalinnassa, pitäähän nimen pystyä lausumaan ainakin ruotsikis, suomeksi englanniksi ja swahiliksi.
Taivaallinen Nalani on Hawaiilainen nimi ja kosketti minua heti sen kuultuani.
Vaikka nimet ovatkin eri puolilta maailmaa sointuvat ne hyvin yhteen olematta liian samanlaisia.
Ennen tätä napakymppiä olin yrittänyt ehdottaa Naala nimeä mutta se ei miehelleni sopinut eikä se niin kaunis tarkoitukseltaan olisikaan (syödä tai jotain vastaavaa oikein kunnon proper swahiliksi) mutta lempinimenä suomenkielisille se sopi oikein hyvin muokattuna Nalaksi.
Yllätyin suuresti kun viime talvena päiväkodin ulkoilutapahtumassa kävi ilmi että Nalanin päiväkotikavereiden pikkusisko oli kastettu Nalaniksi ! He olivat inspiroituneet meidän Nalasta ja nyt tänä vuonna dagiksessa onkin ainutlaatuisesti kaksi Nalania.
Molempina raskauksina olin ehdottanut yhtä suosikki tytön nimeä miehelleni, Napirai "Nappi" joka tarkoittaa kaunista Maasai heimon kielellä mutta nimen ollessaan väärän heimon nimi ei mies hyväksynyt sitä. Kolmannen raskauden kohdalla yritin jälleen että jos tämä nyt syntyisi kolmantena tyttönä niin emmekö millään voisi nimeä häntä Napiraiksi sillä olisi tullut tukalan hankalaksi jatkaa samaa nimirataa enää muuten... Onneksi heti ensimmäinen ulta näytti meille että mahassa oleili poikanen joten Napirai hyllytettiin ja saatiin käyttöön pojan nimi, Nathan.
Niin yleinen amerikkalainen nimi mutta se ei ole syy nimen valintaamme vaan kunnianosoitus hänen isälleen JoNathanille. Sitä paitsi Nepele , Nalani ja Nathan nimet sointuvat hyvin yhteen ja sattumoisin alkavat kaikki N kirjaimella.
Yritin mä kyllä miehelle ehdottaa Armani nimeä Nathanille mutta miehen lyhyt ja ytimekäs kommentti oli ettei hänen poikaansa nimetä puvun mukaan. Mielestäni se on silti kaunis nimi ja suomeksihan se olisi armaani, se kallis arteeni.
Lisäksi kaikilla on ruotsinkieliset sekä kikuyu heimonimet.
Keniassa he olettavat että tyttöjen nimet ovat suomalaisia ja täällä oletetaan että on kenialaisia joten win-win.
JOS minulla olisi supisuomalaiset lapset niin tykkäisin nimistä: Pinja, Isla, Helmi, Armas,
ja ruotsinkielisemmät nimet joista pidän: Ylva/ Ylva-Li, Stella, Smilla, Disa, Birk
Nepen ollessaan mahassani olimme varmoja että odotimme poikaa, vatsa oli ns tyypillinen poikavatsa joka kasvoi eteenpäin eikä sivuille ja elimme uskossa että poika tulee, loppuviikoilla unissani synnytin aina tytön ja aloin pikkuhiljaa epäilemään että voisimme olla väärässä.
Mies jutteli keniassa asuvan veljensä kanssa puhelimessa eräänä iltana jolloin sivukorvalla kuulin heidän puhuvan Nepelestä. Maistelin niemeä suussani loppupuhelun ajan ja puhelun loputtua ehdotin miehelleni että jos saamme tyttären hänestä tulisis Nepele, mies suostui ja varmisti vielä veljeltään että nimi ei herätä pahoja viboja hänessä. Nimi on todella harvinainen ja on peräisin Tansaniasta.
Tarkoittaa uniikkia.
Synnärillä yllätyimme kun Nepele syntyi ja nimi tuntui heti ensikohtaamisella hyvältä.
Olin jo valmiiksi kaavaillut että lempinimeksi sopisi Neppe. Kun olin pieni tyttö niin tvstä tuli Regnbågen niminen lastenohjelma jossa Neppe täti kertoi tarinoita ja hän inspiroi lempinimeen.
Myöhemmin kun Nepele oli n. 6kk avoimeen päiväkotiin tuli uusi työntekijä, Neppe satutäti tvstä.
Ei hänkään ollut ennemmin kaimaa kohdannut. Tosin tämän Nepen oikea nimi on Helena ja oli saanut lempinimensä hassusta runosta.
Toista lasta odotessamme saimme mieheni pyynnöästä tietää että mahassa kasvoi toinen tytär ja siinä olikin jo haastetta löytää nimi joka sointuisi siskonsa kanssa yhteen. Miksi näin? no mielestäni Nepele ja Anna ei kuulosta siskoilta vaan sisarusten nimet tulisi olla saman henkisiä joten googletin yöt ja päivät kunnes löysin Nalanin.
Molemmilla tytöillä on helpostilausuttavat nimet joka myös on ollut kriteerinä nimenvalinnassa, pitäähän nimen pystyä lausumaan ainakin ruotsikis, suomeksi englanniksi ja swahiliksi.
Taivaallinen Nalani on Hawaiilainen nimi ja kosketti minua heti sen kuultuani.
Vaikka nimet ovatkin eri puolilta maailmaa sointuvat ne hyvin yhteen olematta liian samanlaisia.
Ennen tätä napakymppiä olin yrittänyt ehdottaa Naala nimeä mutta se ei miehelleni sopinut eikä se niin kaunis tarkoitukseltaan olisikaan (syödä tai jotain vastaavaa oikein kunnon proper swahiliksi) mutta lempinimenä suomenkielisille se sopi oikein hyvin muokattuna Nalaksi.
Yllätyin suuresti kun viime talvena päiväkodin ulkoilutapahtumassa kävi ilmi että Nalanin päiväkotikavereiden pikkusisko oli kastettu Nalaniksi ! He olivat inspiroituneet meidän Nalasta ja nyt tänä vuonna dagiksessa onkin ainutlaatuisesti kaksi Nalania.
Molempina raskauksina olin ehdottanut yhtä suosikki tytön nimeä miehelleni, Napirai "Nappi" joka tarkoittaa kaunista Maasai heimon kielellä mutta nimen ollessaan väärän heimon nimi ei mies hyväksynyt sitä. Kolmannen raskauden kohdalla yritin jälleen että jos tämä nyt syntyisi kolmantena tyttönä niin emmekö millään voisi nimeä häntä Napiraiksi sillä olisi tullut tukalan hankalaksi jatkaa samaa nimirataa enää muuten... Onneksi heti ensimmäinen ulta näytti meille että mahassa oleili poikanen joten Napirai hyllytettiin ja saatiin käyttöön pojan nimi, Nathan.
Niin yleinen amerikkalainen nimi mutta se ei ole syy nimen valintaamme vaan kunnianosoitus hänen isälleen JoNathanille. Sitä paitsi Nepele , Nalani ja Nathan nimet sointuvat hyvin yhteen ja sattumoisin alkavat kaikki N kirjaimella.
Yritin mä kyllä miehelle ehdottaa Armani nimeä Nathanille mutta miehen lyhyt ja ytimekäs kommentti oli ettei hänen poikaansa nimetä puvun mukaan. Mielestäni se on silti kaunis nimi ja suomeksihan se olisi armaani, se kallis arteeni.
Lisäksi kaikilla on ruotsinkieliset sekä kikuyu heimonimet.
Keniassa he olettavat että tyttöjen nimet ovat suomalaisia ja täällä oletetaan että on kenialaisia joten win-win.
JOS minulla olisi supisuomalaiset lapset niin tykkäisin nimistä: Pinja, Isla, Helmi, Armas,
ja ruotsinkielisemmät nimet joista pidän: Ylva/ Ylva-Li, Stella, Smilla, Disa, Birk
