Kesäperinne

Kesäloman viimeiset päivät mahdollistivat meidän perinteisen Nauvon reissun. Yhdessä vaiheessa pelkäsimme ettei tänä kesänä päästäisi sinne lainkaan mutta sitten löytyikin sattumalta viikonloppu joka toimi. Sää oli jo hieman viilentynyt, silleen perinteisen suomalaisen kesäsään mukaiseksi, emmekä tehneet mitään sen eriskummallisempaa kun nautittu yhdessäolosta Lehtisten kanssa.

Lauantaina hain naapurisaarelta Ursulan ja lapset viettämään päivän kanssamme, Ronja oli valitettavasti joutunut reissaamaan Tukholmaan. Saariston lauttaliikenne kiehtoo, on se niin erilaista. Koko saaristoelämä muutenkin on kiehtoavaa. . .
 

 Lähtiessämme kotoa sain postin saapumisilmoituksen ja haimme ylläripaketin tytöille. He ovat jo pari kesää toivoneet merenneito pyrstöjä ja nyt olin hankkinut salaa sellaiset, riemu oli suuri kun avasimme paketin autossa. Heti saaristoon päästyämme he pukivat pyrstöt päällensä ja pulahtivat merenneitoilemaan. Onneksi Natella on sen swimfin niin sai olla heidän delfiiniveli.

 

Vaasassa alkaakin syyskuussa merenneitouinti kurssi jonne ilmoitin heidät. Valitettavasti joudun perumaan Nepen ilmotuksen sillä teatteri harkat osuu juuri samaan ajankohtaan emmekä halua sitä perua sillä kestää koko vuoden. Onneksi on sisko joka on luvannut opettaa oppimansa temput eteenpäin! Oli pyrstöt sen verran kivan näkösiä että itsekin tekisi mieli uida kuin merenneito...

Kesän perinteinen: Nauvo

Ei ole kesää ilman Nauvo reissua,

 on mieheni todennut jo muutama vuosi sitten joten lauantaina kun leimasin töistä ulos aloitimme matkamme kohti kesäparatiisia. 

 

# takapenkkiläiset

On niin hienoa ajaa pidempiä ( 4-5h ) matkoja lasten kanssa nykyään kun ei tarvite pysähdellä koko aikaa eri syistä ja pienimmänkin rakko kestää ajoamtkan. Päräytimme siis ystäviemme pihaan aika tasan 21.00 ja lapset jäi keräämään mustikoita sillä välin ku me aikuiset asettauduttiin taloon. 

 

Jonsku aloitti lomansa reissussa ja mulla oli sopivasti neljä vapaapäivää joiden ansiosta viivyimme kokonaiset neljä yötä. Lehtisten kanssa kollektiivielämä onnistuu hyvin. Sää suosi meitä jälleen tälläkin kertaa ja lapset ovat uineet lukuisia kertoja päivässä sekä omalta kallionreunalta että lähistöllä sijaitsevalla rannalla. 

Vuosien saatossa olemme jo kerinneet luomaan perinteitä näille meidän tapaamisille ja niistäkin pidimme kiinni. Iltaisin kun lapset ovat pedeissään pelaamme yhdessä Carcassone lautapeliä ja Cards against humanity. Todella koukuttavia ja Nauvon mökille kuuluvia pelejä. 

Toinen perinne on lähteä merelle etsimään kivan näköistä saarta jonne asettautua picnicille. 

Hommaa kuuluu myös hakea savustettua lohta ystäväni kalapajasta Nauvon vierassatamasta ja sitä syötiin tällä kertaa kalliolla maisemista nauttien. 

Börjes fisk 

 

 Söimme myös todella hyvät pizzat satamassa ollessamme, ja voin lämpimästi suositella Najdenin mozzarella, pepperoni pizzaa! slurp !

 

Yhtenä päivänä oli tarkoitus bongata Turusta lähteneet ja saariston ohi seilaavat korkeat laivat mutta he olivat sen verran myöhässä aikataulusta jotta emme jääneet odottamaan vaan tyydyimme jäätelöihin. 

Kotmatkalla epäonnistuneen laivabongauksen jälkeen pysähdyimme moikkaamaan tienvarrella hengaavia hevosia. Saaren idylliinhän kuuluu että kaikki tuntee kaikki ja tietenkin Fanny tunsi hevosen omistajat ja hevosetkin nimeltään.

Vaikkakin paljon kerkesimme myös tekemään niin pääpaino oli hengailla mökillä ja olla yhdessä. 

Vikana iltana Ronja ja Ursula tuli lapsineen naapuri saarelta viettämään päivää ja iltapäivällä saapui myös Kaveripariskunta ruotsista jotka jäivät yöksi. Sinä iltana toteutimme toisen perinteen, nimittäin Jonskun kokkaamaa lihaa punaviinikastikkeessaugalin kera. 

 

TACK !

Vuodenvaihde kuvissa

Vuoden viimeiset ja esnimmäiset päivät vietetiin hyvässä seurassa Nauvossa. Ellen olisi vuorotyöläinen niin tekisimme tästä perinteen totesi mieheni. Aivan kuten edellisenä uutena vuotena sää oli syksyinen ja lumet tuli vasta kun palasimme pohjanmaalle. 

Ensimmäinen kuva kuvastaa pidennettyä viikonloppuamme hyvin, touhua ja yhdessäoloa.

 Nathan oli kummejensa kanssa avaamassa avantoa .

 Päivän kävelylenkillä päädyttiin Fannyn sukulaistilalle ruokkimaan ja silittämään lampaita. Maisemat ja saaren rauhallisuus hurmaa minut joka kerta. Olemme todella onnellisia kun saamme vierailla saarella pari kertaa vuodessa.

Yksi selvä traditio meillä jo Lehtisten kanssa on syntynyt, mies nimittäin kokkaa aina kenialaista ugalia yhdelle ellei monellekin aterialle. Se on heidän ainoa toive. 

Uusi vuosi skåålattiin tervetulleeksi lasten kanssa jo illalla seiskan maissa, ennenkuin mentiin ulos sytyttämään sädetikut. 

 

Yhdet grillimakkaratkin syötiin siinä samalla kun vanhoja risuja poltettiin. 

 

Kuuden tunnin ajomatka palkitaan aina hyvillä hetkillä jotka jäävät muistojen kammariin. 

Automatkakin sujui niin hyvin, ei pysähdyksiä muuta kuin Ikeassa jossa lounastettiin kotimatkalla. 

Takapenkki katseli leffoja, leikki autoilla ja torkkui.