31.3.2018

Lankalauantai 2018

Vapaa-aika on ollut kortilla viime viikot ja sopivasti ennen pääsiäistä Nathanille nousi kova kuume ja kurkkukipua. Mies hoiti ekat päivät ja lopulta jäin minä ja sairastuin itsekin kuumeeseen. . . Joten todella leppoisat on viimepäivät olleet. Pitkänä perjantaina voimat oli jo palautumaan päin ja kävin sovitusti nauttimassa ystävän seurasta pääsiäsbuffetin äärellä.Olemme viime vuodet huomioineet toistemme syntymäpäivät yhteisellä ruokailulla. Todella toimiva setti! 
Ruokailun jälkeen käytiin porukalla metsästämässä pajunkissoja, mutta löysimme vain pajunoksia joissa kissat eivät vielä puhjenneet.



Sää on ollut mitä mainioin, voikin jo sanoa että tämän mahtavampaa talvea tai kevättalvea ei ole vuosiin nähty! Lapsetkin viihtyy ulkona ihan erilailla. Naapuriimme muutti Nepen ikäiset kaksoset joiden kanssa he hyvin tulevat toimeen. Täällä ihan lähellä ei asu kuin pari kaveria joten tämä oli toivottu juttu saada naapuriin lisää kavereita!



Onneksi Naten tauti selätettiin ennen lankalauantaita ja poika pääsi mukaan trullittelemaan. 
Kiersin lasten kanssa pari korttelia kunnes Natte ilmoitti ettei enää jaksa joten käännyimme takasin kotiinpäin. Tytöt jatkoivat naapurilasten kanssa vielä kierrosta ja tuli tuntia myöhemmin kotiin runsaan saaliin kera. 




Omat voimat on vielä aika minimissä mutta pikkuhiljaa. . . Onneksi miehelläkin on koko pääsiäinen vapaata ja meitä on kaks aikuista paikalla. Lapsetkin iloitsivat kun kerroimme että olemme kaikki kotona pääisäisen. Sen verran verottaa tämä työ ja koulu kombo lasten kanssa vietettyä aikaa joten nyt ollaan yhdessä täysin rinnoin!
Tässä kun karkkisaalis on koluttu läpi olis tarkotus mennä kavereiden luo viettämään pääsiäistä. 

Hyvää pääsiäistä !

17.3.2018

Wakanda!


 Tytöt oli leirillä viime yön ja Natte jäi mummilaan nukkumaan. Meidän alkuperäinen suunnitelma muuttui yllättävästi joten porukkamme karsiutui suunniteltua pienemmäksi. Menimme lopulta likkojen kesken syömään ja elokuviin. Käytiin katsomassa Black Panther. 
Sci-fi ei ole mun juttu mutta tämä leffa oli pakko nähdä ihan vaan siksikin että se löi läpi jo ennen ensiesitystä, siinä on pääosin tummia näyttelijöitä, tumma sankari, vahvoja tummia naisia sankari rooleissa, afrikkalaiset stereotypiat ja ennakkoluulot kumotaan yms yms... Ja hey mitä parasta afrikkalaisia näyttelijöitä ja aksentit kohdallaan.
Käy ihmeessä katsomassa Black Panther! 
Suosittelen! ! 

 
 Aamuvuoroni jälkeen saimme hetken kolmenkeskeistä aikaa pojan kanssa ennenkuin haettiin tytöt leiribussilta ja jatkettiin siitä Pilvilammelle.



Tätä talvea ei voi kylliksi ylistää, aivan mahtavat kelit ollut ! 
 


Mulla oli torstai ja perjantai vapaata töistä, koulusta ei niinkään, ja jotenkin tuo eilinen leffa ja se että tytöt olikin la-su(niinkuin yleensä ovat olleet) sijaan pe-la leirillä teki sen että mä oon koko ajan kuvitellu että tänään on sunnuntai. 
Ilokseni se onkin vasta huomenna, ja vaikka menenkin illaksi töihin niin se sunnuntai aamu kun kenenkään ei tarvitse lähteä mihinkään on todella ihana. 
Nyt ribsit on katettu pöytään ja perhe kokoontumassa sen ympärille joten tämä oli tältä erää tässä. 
Hyvää viikonloppua!

15.3.2018

food mood

Tänään saimme jälleen nauttia tyttöjen koulun, enkkulinjan, esityksistä illalla. 
Kaikki luokat olivat työstäneet hyvät näytelmä ja laulunumerot sekä itse tehneet kunnon rekvisiitat ja asusteet TSI meiningillä. On ilo katsoa kuinka he kehittyvät vuosi vuodelta ja kuinka lasten englannin ääntämiset ja rohkeus lavalla varmistuu.
 Joka vuosi on eri teema ja tänä vuonna oli "food mood". Juhlaväki saa pukeutua teeman mukaisesti ja tänään oli hauska nähdä porkkanoita, herneitä, hedelmiä, ketsuppipullo, kokkeja ja keittäjiä ym. Menimme jälleen mistä aita on matalin, sillä aikaa kehitellä mitään makeempia pukuja ei ole ollut, me vanhemmat oltiin kokki ja leipuri ja Neppe pukeutui mansikaksi ja Nala jäätelöksi. Nathan jätettiin mummin kanssa touhaamaan joten saatiin nauttia helposta illanvietosta kun ei ollut vahdittavaa pikkujäbää kuvioissa. Moffa oli kanssamme koululla. 
Meidän likat tykkää esiintyä, ja sen huomasi. Nala luki omat kappaleensa tosi hyvin ja rauhallisesti esitelmässä ja laulut raikas salissa. 
Nepele tuuras tänä vuonna sairastunutta luokkakaveria ja näytteli kahdessa eri sketsissä. Ja oi pojat, kyllä ne on vapaa ajallaankin treenanneet tai etsineet rekvisiittaa kotoa. Opettajatkin tekevät aina oman pienen videosketsin ja jälleen kerran sai nauraa kyyneleet poskilleen heidän showlleen. He pistävät itsensä likoon ja tarjoavat naurut oppilaille ja vanhemmille! 

Oli oikein mukava ilta. Esitysten jälkeen nautitaan nyyttäripöydästä suolaista, makeaa ja hedelmiä. Samalla tulee muutkin vanhemmat tutuksi ja saa viettää aikaa heidänkin kanssaan. Lapset monesti jättävät meidät vanhemmat taka-alalle ja keksivät toimintaa keskenään. 
Sydämen täydeltä voin todeta että valitsimme oikean koulun!

Kuvia on vain koko luokista joten niitä en tänne nyt postaa. 

11.3.2018

hitaat viikonloput

Mulla on tänä viikonloppuna todell lyhyet työvuorot, melkeen kuin en olisikaan töissä. 
Eilen sai tehdä lumitöitä taas pitkästä aikaa, ja tänään olisi sama urakka edessä. Asteet on plussan puolella joten lumi on raskasta. 

Nathan bongas kielellä katolta tippuvaa lumisulaa...

Saimme taas vähän lisää lunta kasattua tuohon lasten minimäkeen...

työnjako selväksi.
 Lapset on mankunu jo kauan yökyläilyä mutta mun resurssit ei nyt riitä siihen hommaan kun unet jää aina vähille ja seuraavana päivänä ollaan känkkäränkkänä. Tehtiin kompromissi ja kutsuttiin tyttöjen kaverit tänne viettämään iltaa. Korkattiin uusi slime ( vuoden hitti kouluikäisillä) ja sitä venyttäessä kului aika hyvin. 


 Lopuksi laitettiin leffa pyörimään ja pienet herkkukipot jokaiselle. Ja sopivasti nukkumaanmenoaikaan kaverit haettiin kotia. Siinä vaiheessa meno oli jo ihan ylikierroksilla ja olin niin iloinen että oli vain oma porukka joka piti saada rauhoittumaan yöksi. 


Arvostan näitä viikonloppuaamuja nykyään tosi paljon. On niin ihana herätä tähän näkyyn. 
 
 Lapset herää ja avaa teeveen jonka ääressä saavat heräillä rauhassa. Samalla meillä vanhemmilla ei ole kiire nousta. Viikonloppuisin katankin yleensä aamupalapöydän runsaammin ja kauniimmin kuin yleensä. Tytöt arvostavat sitä, "ihan kuin hotellissa" tulee kommenttia. 
Nämä hetket lataavat akkuja.

6.3.2018

hiihtolomalla


Lapset saivat jälleen viettää viikon lomaa samalla kun me vanhemmat oltiin töissä. 
Tämän(kin) mahdollisti jälleen ihanat mummi ja moffa jotka hiihtolomailivat lastemme kanssa päivisin, ja välillä öisinkin.  Sää on ollut tänä talvena mitä mahtavin ja hiihtolomaviikollakin oli reippaat 20 pakkasastetta aamuisin. Päivisin aurinko paistoi ja lämmitti ilmat n. kymmeneen asteen tienoille. Täydellistä siis. 
Luistimet, sukset, pulkat ja luikurit ovat olleet aktiivisessa käytössä koko talven. 


 Meillä vanhemmilla oli suht perusviikko meininki mutta lapset pääsivät ulkoilun lisäksi myös Tropiclandiaan uimaan. Heille loma oli siis todella bueno!


Vaasan sisäsatamaan oli tehty jäälle luistinrata, hiihtoladut sekä autotie. Siellä tallustellessa oli pikkasen hienoo viettää after workiä perheen kanssa. 


Viikonloppuna sai isovanhemmatkin lomailla ihan aikuisten kesken ja lapset viettivät daddyn kanssa päivät, antaen minulle unirauhan yövuorojen jälkeen. Kerkesimme kuitenkin koko perheemme voimin vielä pulkkamäkeen loman viimeisenä päivänä. Nala yllytti mut liukurilla mukaan jäiseen mäkeen jota kaduin heti alkumetreillä. Laskuni lopussa olin varma että mursin polveni, niin kova oli vauhti ja matkaan sattui muutama hyppyrikin jotka teloi mun valmiiksi hauraat polveni. Noh ihan murtumia ei tullut mutta perhanan kipeät polvet kylläkin. . . 

Vanhan Vaasan kirkon raunioilla on aina yhtä pysähdyttävää ajatella millainen maailma oli ennen. Kiehtoavaa. 





3.3.2018

jälkkäri Tacot

Hei vielä niinkauan kun tämä läppäri on tässä auki niin haluan jakaa aivan loistavan jälkkärireseptin jonka bongasin pari viikkoa sitten, nimittäin makeat tacot ! (alkuperäinen resepti täältä )

n. 10 tacokuorta
1dl tomusokeria
1dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 munan valkuainen
1dl sulatettua voita( n. 90g)

Lämmitä uuni 225 asteiseksi. Sekoita kuivat ainekset ja lisää valkuainen ja voi. Vatkaa seos. Levitä lusikan nurjapuolella leivinpaperille (kolme kerrallaan on sopiva jotta ehtii mukana) pyöreäksi ohueksi letuksi (n.10cm halkaisija) Paista 3min kunnes saavat hieman väriä reunoille.
Nosta lätyt esim puukauhan päälle jähmettymään jotta saat tacokuoren muodon. Anna jäähtyä kunnolla.
Halutessasi voit sulattaa suklaata johon dipata tacon päädyt ja koristella nompparelleillä. Itse jätin tämän vaiheen pois.
Täytä tacot pieneksi paloiksi leikatuilla hedelmillä ja maustetulla kermavaahdolla.
Nautinto on taattu!




no morjes!

Hups keikkaa, niin vaan taas blogi hiljeni. . . Osa syynä on varmaankin tuo Instagram joka lyttäsi blogitekstini sen helppoudella. Itse asiassa olen huomannut parin muunkin blogin kohdalla että kirjoittaja on siirtynyt somettamaan instan puolelle. Itse olen harmitellut tätä blogikatkoani, sillä instastoryt häviävät eikä niihin voi myöhemmin enää palata muistelemaan. Suurin syy omaan blogiini onkin aina ollut se että olen voinut palata tekstejeni ja muistojeni pariin. Aika kun tiedettävästi kuluu siivillä. On ihana kaivaa esiin vanhoja muistoja, ja lasten juttuja. Toinenkin huippuhyvä juttu on se että täällä mulla on tallessa hyväksi todetut reseptini joita käyn täältä hakemassa!
En lupaa että tämä blogini tästä lähtisi uuteen nousuun mutta katsotaan.



Elämä on jatkunut ruudun tällä puolen aika samaan tahtiin kuin ennenkin. Lapset kasvavat ja opintoni edistyvät tasaiseen tahtiin. Viikon kuluttua olen saavuttanut ensimmäisen päämääräni opinnoistani kun sairaanhoitajan kurssit on tehty. Sitten aletaankin paneutumaan odottavan naisen kiemuroihin ja synnytyksen saloihin. Sitä odotan innolla. Kolmen kuukauden pituinen opintovapaani loppui eilen joten nyt taas käyn töissä koulun ohella, vai kumminpäin se meneekään.


Nathan on kasvanut tämän viimeisen puolen vuoden aikana ihan huimasti. On välillä vaikea sisäistää että hän on jo oikeasti iso poika, pian neljä vuotias. Kait se kuuluu asiaan että kuopus on aina vanhempien pikkuinen. Keniassa sanotaan että kuopukset ovat lellittyjä. "You are such a lastborn!"  En sitä ennemmin osannut ymmärtää mutta nyt allekirjoitan sen. Ei hänkään lellitty ole mutta on hän meille kaikille kumminkin aina se pienokainen. Hänellä kumminkin nyt kunnon kolmevuotiaan tavat ja haluaa olla ekana kaikessa ja pyrkii saamaan tahtoaan läpi. Itkupotkuraivareilta ei olla säästytty. Vääränlainen katse, tai väärään aikaan kun sanoo jotain niin voi pilata koko pienen pojan elämän hetkeksi. Onneksi hän osaa myös olla todella hurmaava ja ihana.


Sain juuri vahvistettua että olen pääsiäisen vapaalla joten taidamme lähteä Nauvoon koko perheen voimin. Ystäville on jäänyt liian vähän aikaa, tai voimavaroja. Tekemistä kun on aina kotona ja lasten läksyt vaativat vielä paljon minun apua kielen vuoksi. Onneksi Nepellä on nyt enemmän enkuksi aineita ja matikka kokonaan enkuksi joten sen voin delegoida miehelle. Itse asiassa Nepen opettaja puhuu lähinnä enkkua nyt kolmannella, kun taas ekat kaksi vuotta enkku kulki siinä ruotsin rinnalla, niinkuin Nalalla nyt.

päläpäläpää. . . siinäpä hieman kuulumisia. Ehkä nostan läppärin kannen pian taas uudestaan :)