maaliskuun viimeinen

Maaliskuun viimeinen päivä ja kevät pumppaa rinnassa !

 

 

Koulunkentällä ihmetelty Sirkuksen pystyttämistä lähietäisyydeltä

 

 Parisen viikkoa on nuo sirkus Florentinon mainokset pyöriny joka lyhtytolpassa ja me ollaan ahkeraan bongattu pellen kuvia. Ajattelin että tänä vuonne mentäisiin siihen ns.oikeeseen sirkus finlandiaan jossa olisi vähän enemmän wau-juttuja vanhemmillekin mutta kun nuo niin innoissaan kinusivat päästä sirkukseen ja sattumalta tuli parin tunnin hoitotarve juuri tälle illall aniin isovanhemmat lupautuivat viemään lapsenlapsensa näytökseen. Finlandia sirkushan tulee vasta syskyllä ja tämä florentinon setti on ihan sopiva näin alle kouluikäisille.

Herätyksestä asti ollaan katsottu kelloa, koska on aika mennä sirkukseen.

 

Aurinkoisten päivien myötä ollaan laitettu terassiparvekkeemmekin kevätkuntoon ja tänään tarjoiltiin lounas ulkoilmassa jonka jälkeen molemmat nukahtivat päikkäreillä ( sitä EI ole tapahtunut piiitkään aikaan)

The New Generation

Taas on kokoonnuttu ystävien kanssa. Kauniin sään ansiosta vietimme ensimmäiset tunnit ulkona viereisessa leikkipuistossa. Leikkipuistot on niin paljon hauskempia kun on seuraa. Studiolla kokattiin ja täytettiin vatsat jotta hauskuus voisi jatkua iltaan. Viereisen studion nukketeatteria pitävä Quasimo mies yllätti meidät ja viihdytti lapsiamme kauan aikaa eri leikeillä. Hän valmisteli illan diskoa ja saimme koetanssia valot ja musiikit. Se oli todella tykättyä ja ihana nähdä lasten rytmitajut ja muuvssit ( kauhee kirjoittaa noin juntisti tuo sana).

Kotona likat sammuivat nopeammin kuin valot.

Todettava taas kuinka hyvä juttu nämä tapaamiset on!

mysfredag

Taas jälleen pyöräilty.

Päiväkodin jälkeen tankattiin pieni välipala ja testattiin pienemmän neidin jalkavoimia hakemalla jäätelöä noin kilometrin päässä sijaitsevasta Lidlistä, eli ei lähikaupasta.

Neppe ja daddy kilpaili Nepen tahdosta koko matkan ja me tultiin Nalan kanssa turvallista vauhtia perästä.

Nepen räpsimä

Kotona naapuri ilmoitti saunan olevan kuuma joten menimme sinne lämmittelemään, sillä vaikka aurinko paistoikin niin ilta oli viileä.

Tiedättekö, tämä on ensimmäinen viikonloppu jonka vietän ilman suunnitelmia ja ihan vaan rennosti relaten perheen kanssa todella pitkään aikaan olemme siis molemmat vapaana koko maagisen viikonlopun. Jo oli aikakin. Taitaa kehokin tarvita tätä paussia, aina välillä.

turkoosi

Guess my favourite colour!

 "Jag vill vara turkos från topp till tå"

jopa pikkuhousut ja leggingsit olivat turkoosit.

oma tyylini

Linn ja Nadia aloittivat viikko sitten kevään kymmenen jaksoisen podcast kevään! Joka sunnuntai saamme kuunnella heidän tyttöjenpuhetta reilun puolisen tuntia ruotsiksi täällä  Tänään aiheena oli tyyli- pukeutumisemme ja sisustuksemme.

Sanooko pukeutumistyylimme jotain sisutuksestamme ja päinvastoin?

Minä en hirveesti kuvia itsestäni ota enkä siksi myöskään niitä lataa someen mutta tarjoan teille tämän hetkisen lookin.

 

Tykkään marimekon printeistä ja vaatteista samoin indiskan vaatteet miellyttävät silmiäni.

Käytän paljon isoja korvakoruja ja tykkäisin käyttää kaulakorujakin ellei nahkani ärtyisi...

Mekot ja tunikat ovat suosikkivaatteitani ja huonoiten viihdyn tiukoissa farkuissa.

 

En myöskään ole sisustusbloggaaja joten kotiamme en ole esitellyt sen enempää kuin itseänikään.

Olohuoneemme alkaa vihdoinkin näyttämään ja tuntumaan kotoisalta. Iso kehys odottaa juniorin syntymää ja ensimmäistä perheportrettiä viisihenkisenä perheenä. Tila on pienehkö mutta harvemmin kestitään isoja juhlia kuitenkaan joten arkikäyttöön juuri sopiva.

 

Lyhdyt antavat sen lopullisen myysfaktorin ( mikä se olisi suomeksi) ja sytytän niitä usein iltaisin.

värimaailma on nyt hieman talvinen ja ehkä jos löydän ja keksin jotain valosampaa niin vaihdan kesäksi vaaleammaksi.

Keittiömme on todella näppärä ja siitä saamme kiittä edellisiä asukkaita jotka remppasivat sen. Keittiössä marimekko ja etniset yksityiskohdat ovat rintarinnoin. Pöytä ja tuolit ovat tuotu mökiltämme ja tuo onkin vain lastausalue / leipomapöytä sillä syömme seuraavan kuvan pöydän ääresä.

 

 Ikkunaa vasten oli vaikea kuvata mutta tässä olohuoneen toinen puolisko jossa syömme ja askartelemme.

 

Jos saisin muutaman tonnin ylimääräistä niin tekisin pienet muutokset tähän tilaan sillä tuo iso arkkupakastin voisi mielestäni siirtyä kaappipakastimeksi (meillä tarvii paaaljon pakastetilaa eikä se nysa mikä tuossa on yksinään riitä) Mutta tämä toimii hyvin näinkin.

 

Näytänkö siis tämän talon asukkaalta? 

 

Sisustusohjelmat ja sisustuslehdet katson mutta mua niin ärsyttää että ne menee kaikki saman kaavan mukaan! kaikissa nyt ollut joko maalaisromanttista kaikenmaailman carpe diem tekteillä seinissä tai musta valkoista graaffisilla kuvioilla.

ymmärrän että mennään trendejen mukaan mutta miksi ei voisi tarjota laajempaa näkemystä ja erilaisia trendejä ja vähän ei-niin-trendikkäitä ratkaisuja!?

Minun unelma sisustus sijaitsee ihailtavan Jaanan kotona Nairobissa.

Varsinkin tämä kuva kertoo minun tyylistäni.

 

 

 

säätiedotus

Pakko dokumentoida säästä sillä sitä on kiva ensi vuonna muistella.

Jännää on että vasta torstaina ulkoilumme näytti tältä

Puistossa eväitä syömässä ennen jumppaa. Lumessa möyriten ja toppahaalarit lämmittäen.

Kun taas perjantaina sama kaupunginosa näytti tältä

 

 

 

pyöräilystä ja juhlista

Nepelehän oppi siis viime kuussa ajamaan ilman apupyöriä. Sen myötä ajovauhtikin on kiihtynyt eikä pikkusisko tahtonut pysyä enää vauhdissa mukana pienellä 12" pyörällään. Saatiin lainata Puky potkupyörää Nalalle mutta ei neiti innostunut siitä lainkaan joten palautimme sen ja metsästimme suurempaa pyörää. Vahingossa kuulin että serkkuni tyttö oli saanut isomman pyörän ja heillä olisi ylimääräinen 20". Nopean puhelun jälkeen noudimme siis Nepelelle uuden suuremman polkupyörän ja ruuvasimme apupyörät takasin 16" joten myös Nalani sai uuden pyörän.

Täynnä virtaa kävimme pikaisesti koeajamassa uudet menopelit ennen tanssituntia ja en voi olla tyytyväisempi ratkaisuun. Nalanin on paaljon helpompi polkea tuota isompaa pyrää ja se eteneekin jo paljon kevyemmin ja nopeammin eikä pienet jalat väsy yhtä äkkiä kuin ennen.

Tanssin jälkeen kerkesimme vain tankata masut täyteen chili con carnea kun taas poljettiin. Tällä kertaa Nala mun kyydissä ja Neppe omalla pyörällä. Suuntana Main ensimmäiset syntymäpäiväjuhlat neljän kilometrin päässä.

Jonsku polki kanssamme sillä alkuvauhdin otto isommalla pyörällä oli vielä hieman huteraa ja oli hyvä että oli yksi aikuinen ylimääräistä neitsytmatkalla.

Matka sujui leikiten ja viisivuotias oli intoa täynnä ja loisti oikein ylpeydestä kun suhautti menmään pölysillä kaduilla mäkiä ylös ja alas.

 

 

Päivänsankari ei tietenkään ymmärtänyt mitä kaikki ihmiset tekivät hänen luonaan mutta taisi nauttia päivästään täysin rinnoin ja vatsoin !

Onnea rakas kummityttö Mai !

Ihanat lapsoset jaksoivat temmeltää ja välillä jopa huilata hetken yhdessä.

Pitkän juhlapäivän jälkeen jännitti lähteä polkemaan kotia kohti mutta sekin meni yli odotusten ja vapaamatkustajamme Nala nukkui koko matkan kun me esikoisen kanssa kaahasimme turbovauhtia kotipihaamme.

hairy business

Saana kirjoitti pitkän ja hyvän mietelmän asiasta pehmeä afro. Kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa.

Hiukset on kuuma puheenaihe kaikkien mulattimammojen kesken myös täällä päin.

Millaiset hiukset vauvani saa? Miten niitä hoidan?

Hiustyyppejähän on varmaan yhtä monta kuin ihmistä mutta ne on jaettu eri kategorioihin eri karheus- ja kikkara asteen perusteella.

Nepellä on hieman karheempi, tosin ei karhea, ja noin 0,5cm korkkiruuviafro.

 

Nepele viikon ikäinen ja aika kaukana kiharoista

nepelen 5v kiharat

 

 

Se on helppo hoitaa. Pesemme hoitoaineella ja harjaamme hiukset ensin tangle teezerillä suihkussa silläaikaa kun hoitoaine vaikuttaa. Huuhdellaan hoitoaine pois ja pyyhekuivataan hiukset.

Tämän jälkeen hieron Inkuton leave in conditioner and detangler voidetta kutreihin ja harjaan afrokammalla sekä viimeistelen tangleteezerillä.

Inkuton tuotteet ovat ghanassa tuotettuja shea voista, karite voi. Luonnon oma tuote eikä sitä ole vaalennettu vaan sävy on luonnollinen ja tuoksu mieto.

 

Sama proseduuri tehdään Nalanin hiuksille vaikkakin Nalan hiukset ovat ihan eri luokkaa kun siskonsa. Hänen kutrit ovat pehmeänpehmeät ja hennot. Isommat kiharat ja helpommin takussa ( siksi hänellä oli rastat ) Jos Nalan hiukset ovat kuivat ne suoristuu helposti mutta tämän sheavoin avulla kikkarat pysyvät kivoina. Huomaa että Nalanin hiuksiin hierotaan puolet vähemmän sheaa kuin Nepen afroon.

 

Nalani kolme viikkoisena tukkajumalattarena. Tosin Nalankin tumma tukka oli suora ekan puoli vuotta

nalani

 

Vältän kemikaalimömmöjä tyttöjen ja omissa hiuksissa joten tämä menetelmä on todettu hyväksi. Aina ei kerkee pestä hiuksia joten suihkupullolla suihkutetaan kosteaksi ennen arkiharjauksia. Me ei edes joka päivä kyllä harjata mutta kuivana ei kannata lähteä harjaamaan.

 

Pikkuletit yms afrokampaukset pysyvät siisteinä vain viikon verran sillä tyttöjen kutrit ovat sen verran pehmeät ja luikkaat.

Märkänä Nepelen hiukset yltävät lapaluiden väliin mutta kuvatessa kikkarat nousevat ylemmäs niinkuin kuvassa.

kotiaskareet ja niistä palkka

Meillä ei vielä jaeta viikkorahaa mutta välillä pohdin kuinka sen suhteen tekisi tulevaisuudessa.

Tytöt on opetettu siivoamaan huoneensa, viemään likaiset vaatteet pyykkikoriin, petaamaan sänkynsä( vaihtelevalla menestyksellä), kattamaan pöytä ja viemään likaiset tiskipöydälle ( ei koneeseen sillä ne pitää aina huuhdella) ja muita perus kotiaskareita. He ovat mielellään mukana keittiössä leipomassa tai laittamassa ruokaa ja annostelemassa lautasilleen.

 

 

Kuuluisiko näistä toimista maksaa lapselleni? Minusta ei. Kun he vähän kasvavat he ylettyvät viemään roskat ja hakemaan postin mutta en tiedä miksi siitäkään maksaa heille sillä jonkun ne hommat on kuitenkin tehtävä eikä aikuisetkaan saa siitä rahaa... nooh.. toissaalta en halua antaa viikkorahaa vain antamisen ilostakaan vaan näkisin että sen eteen on tehty töitä. Mutta mitä töitä? Ehkä näen sen enemmän sillain että viikkorahaa saa jos on hoitanut viikon aikana kotiaskareensa ja läksynsä kunnolla. Se tarkoittaa että viikkorahan voi jättää antamatta jos lapsi on ollut ns laiska tai väliinpitämätön. Toinen vaihtoehto on tehdä niinkuin minun vanhempani, he antoivat rahaa kun sitä pyysin mutta vain jos perusteluni oli tarpeeksi hyvät. Esimerkiksi kiskalta karkkipussin noutaminen ei ollut tarpeekksi hyvä kriteeri saamaan hiluja. Jos tahdoin uudet vaatteet niin piti perusetella miksi vanhat eivät kelvanneet. Näin aikuisena tykkään tuosta menetelmästä vaikka se teininä ottikin päähän. Kun neljätoista vuotiaana alkoi ensimmäiset työtilit tippumaan tilille niin hankintani menivätkin suurimmaksi osin sieltä, omasta taskusta.

Tässä ja nyt nautin kumminkin siitä että lapseni ovat oppineet tekemään kotiaskareita.

hamahelmistä jotain uutta

Sain idean helsingin matkaltamme jolloin näin Lehtisillä tälläiset kulhot.

Voitele uuninkestävä kulho öljyllä ja laita hama helmiä kulhoon.

 Paista n.10min 200 asteisessa uunissa ja irrota hamakulhosi. Hassun hauskaa ja helppoa. Nämä tehty tänään lasten kanssa.

Lastenhuone vol 46

Syksyllä yritin parhaani mukaan etsiä tälle ihanalle retroaarteelle säilytyspaikkaa. Sitä ei valitettavasti löytynyt joten tämä lyhyt ensi kerrossänky sai muuttaa uuteen osoitteeseen. Kysyntä oli suuri ja mieli haikea.

 

Nepele on pitkä tyttö ja sänky olisi kesään mennessä jäänyt naftiksi joten päivystin nettikirpareita ahkeraan koko syksyn.

Olin päättänyt että haluan samalaisen sängyn kuin itselläni ja veljelläni on ollut 80-luvulla. Muuramen kaksi jungmannia päällekäin.

Kaikki oli aina pääkaupunkiseudulla tai ylihinnoiteltuja kunnes yksi ilta huomasin ilmoituksen viereisestä pikkukylästä. Vanha elämää nähnyt( tarkoittaa että on sitä vanhaa hyvää muuramen laatutavaraa joka kestää ja kestää) kerrossänky punaisilla rappusilla 60euroa!!

Hioin kaupat ja sain sen lopulta kotiinkuljetettuna samaan hintaan!

Istuin parisen tuntia enjoillani ja poistin tuhat tarraa sängyn sivuista ennenkuin se oli valmis.

Sitten sänky sai muuttaa paikoilleen tyttöjen huoneeseen. alkutalvesta bongasin paikalliselta kirpparilta muuramen uudenveroisen vierassängyn jonka jalat saa taiteltua sisään ja pökättyä sänkyjen alle. Ah nyt on kaikille lapsille nukkumapaikat ( juniorille sitten vuoden tai parin päästä). Parin tonnin kokonaisuus vajaalla satasella, ei paha!

 

 

 Punaset seinäkoukut etsivät vielä paikkaansa niin saavat reput ja laukutkin oman asemansa.

Tykkään kun huoneessa on tilaa leikkiä ja pöydän paikka on ehdottomasti ikkunalla josta tulee valoa. Kerrossänky on mitä parhain leikkipaikka ja usein siellä on maja pystyssä ja kaikki lapset ja lelut alasängyssä.

 Edellis kesänä olin viimeksi kironnut muuramet syvimpään mustaan koloon sillä olen kasvanut niiden eri kokonaisuuksien kanssa koko ikäni. Nyt harmittaa sillä veljelläni on ne laatikostot mitkä olisin halunnut tähän tyttöjen kirjotuspöytään. Piti tyytyä ikeaan. Ja onhan siinä eroa laadussa. . .

 Kissataulu on faffani maalaama. Sain sen kun olin pieni tyttö ja oli ihanaa antaa se tytöilleni sillä he eivät ole tavanneet faffaani.

Kesästä, eli muutostamme saakka minua on häirinnyt epäloogiset vaatekomerot. Yksitellen ne on nyt tarkoitus uusia ja tyttöjen huoneesta aloitettiin. Nyt on tilalla korkea kaappi jossa liukuovet tilaa säästämässä. Sisään mahtuu hirmusti tavaraa ja kaikille lasten vaatteille on nyt paikkansa oikealla korkeudella. Edelleen Barbien kotikin kaapissa sekä kaikkea muuta tilpehööriä ja askartelukamaa.

Vaihtui värimaailmakin aika drastisesti oranssi/ruskeasta valkopunaseen ja valoisaan!

Sängyn takanaoleva oranssi seinä oli siinä kun muutettiin ja olen pohtinut mitä sille tekisi. Oranssi jotenkin riitelee tuon punaisen kanssa mielestäni.

ideoita? Johanna Koo?

Retro sunday

Nämä retrotylleröt lähtevät elokuviin! Tänä viikonloppuna kaikki lasten elokuvat ovat pyörineet viidellä eurolla, joka on mielestäni just sopiva hinta lasten leffalipulle, joten päätimme repäistä ja katsastaa uusi Helinä keiju elokuva.

 

edit: se oli hassun hauska ja sopi koko perheelle. Helinä elokuvat ovat kivoja sillä ne ovat täynnä seikkailuja eikä hömpötyksiä!

minun vauvamahani on minun mahani

On jännä juttu kuinka ihmiset luulee että odottavan äidin vatsa on kaikkien kosketeltavissa ja myös oikeuttaa ihmisiä kommentoimaan sen ulkomuotoa. Olen varmaan itsekin syyllistynyt moiseen mutta muistan nykyisin aina ensin kysyä "oih saanko mä koskettaa sun mahaa". Odotan kolmatta lasta ja tällä kertaa vatsa on pyöreämpi ja suurempi paljon aikaisemmin kuin edellisillä odotuskerroilla. Fakta on  myös se että lähtökohtakin on joka kerta ollut eri. 2008 kun odotin Neppeä olin hoikempi ja ensimmäinen raskausmaha oli pienin. Nalan kanssa maha paisui jo paaljon isommaksi ja olihan siinnä vain 10kk odotuksien välissä joten sehän on faktaa että se paisuisi nopemmin. Itse olen tyytyväinen että olen säästynyt raskausarvilta ja toivon hartaasti että säästyisin niiltä tälläkin kertaa.

Taidetaan nyt mennä viikolla 27 ja saan joka viikko kuulla älyvapaita kommentteja vatsastani. "Ootko varma että siellä on vain yksi"  on kaikkien suosikki. Vanha juttu minun korvissani eikä tunnu kivalta kuulla kuinka jumalaton on,tiedän ja tunnen sen mutenkin. Sitä paitsi syön nyt paljon terveellisemmin kuin viisi vuotta sitten. Kaikki odotukset on mennyt hyvin. Nalan kanssa en voinut edes pahoin eikä ihoni reistaillut. Tällä kertaa alaselän vasempi puoli on todella jumissa ja tekee kipeetä kävellä,siksi ankkakävelen jo nyt. Sängystä nouseminen tai kyljen vaihto nukkuessa teettää ongelmaa kun selkä jumittaa. Muuta vaivaa ei vielä olekaan kun oksentelukin loppui noin viikolla 17 onneksi ja meinaan taas (3kerran) olla hoitoalalla äippälomaan saakka ellei jotain kummallista tapahdu.

Kaikki olemme erilaisia ja toivon että odottavasta naisesta ei tule objektia jota kaikki saa vapaasti koskea ja kommentoida, se voi satuttaa vaikkei kommentoija sitä sillä tarkoitakaan.

 

about viikolla 22 ?!

tänään

 

yrjö kävi kääntymässä

Jonskulle tarjoutui putkipäivä töissä eilen ja samanaikaisesti mulla oli illalla enjo kokous jonka jälkeen suhautin yövuoroon. Tytöt olivat kotona rakentamassa majoja ja leikkimässä piilosta Nepen kummisedän kanssa. Erik asuu vuorotellen suomessa ja tansaniassa ja on nyt täällä jonkun aikaa. Hän on todella lapsiystävällinen ja osaa hassutella ja kommunikoida lasten kanssa.

puolen yön aikaan sain puhelun kotoa, yrjö oli tullut kylään. . .

Esikoinen oli oksennellut läpi yön ja vaikka taitavasti yläsängystä osaakin huikata että "nyt tulee" niin aina kerkes osa mönjästä tulla petivaatteille.

kotiuduttuani aamulla alkoi siis pyykkirumba. Onneksi ulkona paitaa aurinko ja tuuli puhaltaa joten lakanat kuivuivat parissa tunnissa.

 Kukkapenkistä pilkisti pieni tulppaanin alkukin joten ei se orava ihan kaikkia sipuleita viime syksynä löytänyt maasta.

Onneksi koko päivä on mennyt reippaasti ja ruoat on pysyneet sisällä. Hain kumminkin gefilus juomia kaupasta joita nyt kaikki juomme tehokkaasti pari päivää.

Samalla kauppareissulla sain vihdoinkin kameranikin kotia huollosta joten ehkä tämä bloggaaminen onnistuisi taas vähä paremmin.

tomaattilinssikeitto

Monta vuotta sitten ystäväni tarjosi minulle todella hyvää tomaattilinssi keittoa joka vei minut hetkellisesti takaisin italiaan jossa kävimme lentopalloleireillä nuorempana. Sain sen keiton reseptin mutta vuosien varrella se on kadonnut keittokansiostani. . . Olen yrittänyt metsästää kyseistä reseptiä mutta turhaan. Tänään kun piti saada nopea päivällinen aikaiseksi päätin sooloilla ja tehdä oman versioni. Siitä tuli todella hyvää mutta enemmän afrikan makuinen kuin italian... Tytötkin tykkäsivät vaikka eivät ole hirveesti välittäneet siitä alkuperäisestä joten tämä oli positiivinen kokeilu.

Kuullosta sipuli, valkosipuli ja aurinkokuivattuja tomaatteja kookosöljyssä

kaada säilykepurkillinen tomaattimurskaa sekä kaksi purkillistä vettä sekaan

huuhdo pari deciä punaisia linssejä ja lisää ne kattilaan kun se kiehuu

Lisää iiiso ruokalusikallinen maapähkinävoita sekä kasvisliemikuutio ja suolaa

purista sitruunan puolikkaasta mehut ja lusikallinen korianteri pastaa

anna maustua ja keittyä n 10min ja surauta soseeksi

Tarjoile bulgarialaisen jugurtin ja paahdetun leivän kera

naamiaisissa

 

Pukeutumisleikithän ovat niitä parhaita leikkejä. Vanhempien liian isot vaatteet, omat tai pieneksi jääneet kelpaa hyvin hassutteluun. Rekvisiittaa löytää helposti kaikkien kotoa. Kirpparikierroksilla bongailen eri asuja. Itekin voisi ommella mutta hermot eivät riitä siihen näpertelyyn joten kierrättämällä pukeudutaan. Yllä pieni kuvakokoelma viimeisimmistä hassuista asukkaista joita täällä välillä näkyy. Meillä on jo aikamoinen kokoelma noita asusteita ja rekvisiittoja. Yksi kokonainen laatikollinen täynnä. Parasta on nähdä kuinka lapset ite kehittää asuista jotain erilaista ja kivaa ja niemää tyyppinsä hassuilla nimillä.

ulkoilupäivä edvininpolulla

Eilisen myrskyn jälkeen tänään paistoi aurinko.

Olen mukana tyttöjen päiväkodin vanhempianyhdistyksessä ja olimme järjestäneet ulkoilu päivän vanhemmille ja lapsille täksi päiväksi joten pakkasimme pyörämme ja poljimme edvinin polulle iltapäiväksi.

 Tarjolla oli makkaraa ja laskiaispullaa ja tietysti seuraa ja herra Edvinin taideteoksia. Olimme vuokranneet Töpinä nimisen mökin jossa oli ihana lämmitellä ja istahtaa välillä. mökit ovat todella tunnelmallisia.

 "nyt on kyllä paljon kavereita " totesi Nalani kun kaikki osallistujat olivat paikalla ja lapset juoksivat ympäriinsä ja keksivät leikkejä sillaikaa kun me aikuiset saatiin tutustua toisiimme. Minusta on kiva ja tärkeetä tietää ja tuntea vanhemmat joiden lasten kanssa lapseni viettää suuren osan ajastaan. Varsinkin ne vanhemmat joiden kanssa lapseni haluaa leikkiä myös vapaa ajallaan.

 Makkara maistui ja grilli kävi kuumana. Alkuperäinen idea oli järjestää pulkkapäivä mutta sään takia tapahtuman luonnekin muuttui pelkäksi ulkoiluksi. Edvinin polku on siitä kiitollinen paikka että siellä on niin paljon katseltavaa ettei haittaa vaikkei pulkkamäkeen päästykään. Pääasia oli että oli hauskaa ja vietimme liki neljä tuntia ulkoilmassa.

kiroileva siili?

 Olen jo hetken aikaa pähkäillyt ulkovaatteiden suhteen, vaihdanko topat välikauteen vai tuleeko se takatalvi vielä? nooh tänään se tapahtui, se vaihto, ja tytöillä oli välikausi asut päällään ja villapaidat alla( kova tuuli). Nepen haalari on jo neljättä sesonkia käytössä ja sopii edelleen mainiosti! Nalan 98cm on pistetty myyntiin ja ne on korvattu 110cm. Tämä kevät meneekin popin vaatteissa jotka olen kaikki bongannut kirppareilta tosi hyväkuntoisina.

 Kotimatkalla kyytiläinen hiipui ja otti nokoset. Isompi jaksoi polkea mallikkaasti ja ah kuinka helppoa nykyään onkaan polkea hänen kanssaan kun saa polkea kunnon vauhdeilla eikä sillai että melkein kaatuu hitaudesta. Apupyörät kieltämättä hidastaa menoa. Ehkä kesällä on jo Nalan vuoro harjotella ilman?! Se jää nähtäväksi.

Nyt saunakamppeet valmiiksi ja lauteille rentoutumaan!