Viimeisin postaus paljasti alkuvuoden arjen tahdin. Se muuttui päälaelleen puolitoista kuukautta myöhemmin kun Suomen hallitus ja Sanna Marin julisti Suomen menevän kiinni ja poikkeusolon voimaanastumisen maailman valloittaneen korona (covid-19) pandemian vuoski.
18 maaliskuuta 2020 lasten koulun ovet sulkivat ja opetus siirtyi etäopetukseksi. Meidän onneksemme lasten koulussa jokaisella oli jo ennestään omat i-padit koulukäytössä jotka he nyt saivat ottaa kotiin työvälineeksi. Heilä on ollut käytössä jo aiemmin Seesaw niminen appi jonka kautta jatkettiin kommunikointia ja tehtävien lähettelyä, lisäksi tuli Zoom kokoontumiset.
Ensimmiäinen viikko oli kauhea. Opetus ei tuntunut opetukselta vaan lähinnä siltä että opettaja lateli tehtäviä ja sanoi heippa. Meille jäi stressi selviytyä ja ymmärtää mitä pitäisi tehdä ja oppia. Olin repiä pelihousuni siinä kohtaa. Sitten luin tekstin jossa kehoitettiin vanhempia hölläämään ja painoitettiin ettei opetus ole vanhempien vastuulla vaan edelleen opattajien. etäkoulu ja kotikoulu kun ovat eri asia. Tämän jälkeen oma asenne rentoutui ja samalla tuntui että opetuskin alkoi löytämään muotonsa. Alkujärkytyksen jälkeen olemme siis pärjänneet ihan okei. Ei se opetus edelleenkään ole samalla tasolla kun lähiopetus koulussa muta sentään tällä pärjäämme ja opelle saa aina soittaa zoomin kautta.
Kun Suomi "meni kiinni" loppui myös harrastustoiminta kuin seinään. Poika jätettiin kotiin päiväkodista sillä suositus oli nin tehdä ellei työskentele kriittisillä aloilla (sairaala,kauppa,siivouspuoli...). Me saatiin onnistumaan hänen kotonaolo mutta pian kuusi vuotiaan kotonaolo, ilman kavereita ja isosiskojen tehdessä koulutöitä kotoa ei ole aina ollut mitä helpoin yhdistelmä. Mutta kaikkeen tottuu.
Cheertreenejä on tehty zoomin kautta kerran viikossa mutta muuten olemme olleet perheen kesken todella tiiviisti.
Onneksi on kevät eikä syksy!
Säät lämpenivät ja metsäretket ja ulkoilu muutenkin on pelastanut mielenterveyden tänä keväänä!
Lapsilla on ollut yksi kaveri jota ovat saaneet tavata ulkona. Vanhempiani olemme tavanneet vain pääsiäisenä ja vappuna sekä pikaisesti äitienpäivänä. Onneksi nykyaikana on videopuhelut joiden kautta ovat pitäneet yhteyttä muihin kavereihin. Nalanin kavereilla on zoom tila jossa tapaavat hengata ja pelata yhdessä. Nepelen luokka leipoi yhtenä päivänä amerikkalaisia pannukakkuja yhdessä zoomin kautta.
Nyt kun vapaa-aikaa on ollut runsaasti olen saanut kudottua paljon. Innostuin helmikuussa jo tekemään suvioneulonnalla polvisukkia ja huhtikuussa aloin tekemään ensimmäisiä pitsesukkiani. On ollut ilo oppia uutta ja Neppekin on istunut ja kutonut kanssani. Hänkin oppi kutomaan 5 puikolla. Neppe on kutonut parille kaverilleen ja sisaruksilleen Strömsön ohjeen mukaan pienia nalleja ja heille vaatteita ja asusteita.
 |
| Strömsön ohjeella nalle |
 |
| Nina Laitisen Sadepäivä sukat |
Tätä tekstiä kirjoittaessani elämme viimeistä etäopetuspäivää sillä huomenna 14.5 2020 suomen koulut avaavat jällleen ovensa, varotoimineen joten ennallaan ei vielä asiat ole mutta lähempänä silti.
Parin viikon päästä minulla ja lapsilla alkaa kesäloma! 1.6 mahdollisesti alkaa taas treenit.
Tähän asti on saanut kokoontua 2m etäisyydellä toisistaan max 10hlö, kesäkuussa etäissyydellä saa tavata max 50hlöä.
On ollut mielenkiintoista elää tätä korona-arkea. Vaikea sisäistää sen suuruttaa suomen ja maailman historialle mutta selkeetä on että poikkeusoloissa on eletty.
Alkuviikkojen aikana kaupan hyllyt olivat TYHJÄT sillä ihmiset hamstrasivat kaappinsa täyteen ja maailmanlaajuinen ilmiö naurattaa edelleen, ninittäin WC paperit loppuivat kaupoista enimmäisenä !
Onneksi ruoka ei ollut loppumassa vaan kaupat eivät olleet varautuneet moiseen hamstraukseen, ja tilanne tasottui hyvinkin pian kun hyllyt saatiin jälleen täytettyä.
#stayhome #supportyourlocal #covid19
ovat olleet käytetyimpien # joukossa.
Monen monta ihmistä on lomautettuna ja suomen, sekä muun maailman ekonomiat on heikoilla.
Sairaalassa kätännöt ovat muuttuneet ja jouduimme kieltämään tulevien isien/partnereiden läsnäolon muulloin kuin itse synnytyksen aikana. Työrintamallakin on siis ollut todella mielenkiintoinen kevät. WHO julisti 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi ja sitä se todellakin on ollut !
Työehtosopimuksista ei olla päästy edes sopuun, onneksi Tehyn puheenjohtaja pitää miedän puolia eikä hyväksynyt törkeetä ja aliarvioivaa ehdotusta valtakunnan sovittelijalta. Covid-19 on todistanut miljoonatta kertaa työmme tärkeyden ja silti vielä 2020 asemamme ja työmme on ALIarvostettua!
 |
| Kötilön päivä 5.5 2020 |
