swahilista

Naapurin lapset ovat takasin koulunpenkillä joten kavereita on vain viikonloppuisin. Tämä ei ole ongelma sillä lapsemme viihtyvät hyvin keskenäänkin. Sain kysymyksen kuinka swahilinkielen boostaus onnistuu ja ajattelin vastata siihen nyt. 

Ensinnä vähän tietoa heille jotka eivät maata tunne. Täällä koulukielenä on englanti ja varsinkin pääkaupungissa jossa olemme sitä käytetään arjessa. Swahili on maan virallinen kieli ja tämän lisäksi jokaisella heimolla on omat kielensä. Mieheni on aina puhunut swahilia lapsillemme mutta yksin Suomessa on vaikea ylläpitää vahvaa swahilia kun muut kielet niin vahvana ympärillä. 

Yksi syy miksi halusimme matkustaa tänne nyt oli että lapset saisivat swahilisuihkun. Se totetutuu kyllä mutta ei ihan niinkuin toivoin. Täällä tosiaan englanti on tosi vahva ja kaikki puhuu ensin automaattisesti englantia meille sillä olettavat etteivät lapset osaa swahilia. Huomautan asiasta että saavat puhua swahilia jolloin suurin osa yllättyy että lapsemme taitavat kielen. He ovat silti niin tottuneita sekoittamaan swahilin ja englanninkielen joten sekoitukselta on vaikea välttyä. 

Nepele on itse oppinut englannin ja olen todella yllättynyt kuinka hyvin hän sitä osaa puhua! Nepen ikäiset kaverit puhuvat kanssa mielellään englantia mutta yritän muistuttaa kaikkia että leikkisivät swahiliksi, ja itse puhun swahilia kaikille lapsille jopa omilleni kun leikkivät muiden kanssa jotta muistaisivat käyttää sitä. Nalani puhuu mielummin swahilia kuin englantia ja vaikka hänelle puhuttaisi englantia hän vastaa swahiliksi. Ihan hyvin boostaus sujuu silti ja viikon jälkeen huomaa jo eron aiempaan. On myös kiva nähdä kuinka reippaasti lapset kättelee käsipäivää ihmisten kanssa. 

Kielestä vielä sen verran, Kun oltiin kirahveja syöttämässä niin reagoimme siihen että kaikki ulkomaille muuttaneet puhuivat englantia lapsilleen eivätkä lapset osanneet swahilia tai heimokieltä. Mixed couples sekä kenialaiset pariskunnat.

Mies juttelikin yhden pariskunnan kanssa jotka asuvat englannissa ja he yllättyivät että mies puhui swahilia lapsillemme, eivät olleet edes ajatellut että kannattaisi opettaa se kieli ja pariskunta päätti ryhtyä heti hommiin kolme vuotiaansa kanssa. 

Minusta on surullista että he haluavat olla niin kansainvälisiä että unohtavat omat juurensa. 

Ero köyhien ja rikkaiden välillä vain kasvaa jos koulunkäyneet eivät edes lopuksi osaa swahilia / heimokieliä eikä koulun käymättömät osaa muuta kuin heimokieltään saatikka edes swahilia.

Mielestäni Kenian pitäisi kasvaa omaa tahtia ja omalla laillaan eikä yrittää tavoittaa länsimaista elämäntapaa, se kun ei edes ole mikään huippu.