Tuppence a bag

Tausta musiikkia

 

Tytöt pääsivät tänään mummin kanssa elokuviin katsomaan uusinta Onneli ja Anneli elokuvaa. He ovat yhdessä nähneet ne kaikki. Sillä välin käytiin Naten ja mun iskän kanssa kävelyllä kalarantaan syöttämään sorsille meidän kuivahtanut patonki. 

 

Me ei olla syötetty sorsia moneen vuoteen, eikä vissiin Natte koskaan, joten hetki oli erikoinen. Rohkeasti poika heitteli leivänpalasia linnuille eikä pelännyt lainkaan vaikka sorsat rohkenivat ylös laiturille tosi lähelle meitä. Siinä seistessä vertauskuva tuli mieleeni, Maija Poppasesta lintuja syöttävä vanha nainen. Videonpätkä joka tekstini alussa löytyy. Mieltäni lämmitti kun myös ystävä kommentoi instassa kuvaa jossa natte syöttää lintuja "tuppence a bag".

 

Kävely päättyi vanhempieni luokse jossa pelattiin afrikan tähteä ja UNOa ja odotettiin leffaväkeä. 

Nathanin päivä

Tätä päivää oli odotettu, tai ainakin nuorin perheenjäsenemme oli odottanut. Tänään oli nimittäin kupuksemme neljäs syntymäpäivä. Lähdimme viettämään sitä lähistöllä olevaan gymi/ravintola
/uimalaan, Royal. Meidän numer one uimapaikka Nairobissa. 150kshs (n 1,30e) per lapsi ja ravintolan hinnat on hyvät. Vietimme monta tuntia siellä nauttien auringosta ja lasten riemusta.

Paikalliset lapset ovat koulussa joten saamme olla aika keskenämme päivisin kun jonnekin menemme.

 

 Royalilla on myös kivan värikäs ja monimuotoinen leikkipaikka joka tietenkin viihdytti muksuja pitkän aikaa.

Jared liittyi joukkoomme koulun jälkeen ja Royalista suuntasimme lähimpään Pizza Inniin jossa tiistaisin saa kaksi pizzaa yhden hinnalla = terrific tuesday. Olimme luvanneet Natelle pizzaa synttäri-illalliseksi ja poika saikin kunnon pizzabuffan. Kuusi pizzaa nostettiin pöytään ( kaksikerroksiset laatikot) ja ahmimme menemään kun happy birthdayt oli laulettu.

Cucu oli hommannut jälkkäriksi vielä black forest kakun. Oli lievästi ähky olo kaikkien herkkujen jälkeen...

Synttärit ei ole mitään ellei ole pakettia avattavana, sen tietää Nattekin. niin iloinen poika avasi lahjansa ja iloitsi suuresti helikopteria jonka isovanhemmiltaan sai.

Niin oli päivänsankari väsynyt joten jouduin riisumaan ja pukemaan hänet sängyllä. Taisi nukahtaa heti kun sai pään tyynyyn. 

Sen pituinen se. Ihana rento päivä!

loma lähestyy ja naten kuulumisia

Tämä kevät on sujahtanut ihan huomaamatta ohi. Viimeinen tentti on kirjoitettu ja enää jäljellä on kandin esitys viikon päästä. Viikon päästä teen vikat työvuoroni ja me lomspitaan lomalle. todella ansaitulle lomalle. Reissu on ollut tiedossa jo pitkään mutta en ole lainkaan kerinnyt hehkuttamaan lähtöä tai edes kerinnyt odottamaan sitä. Nyt vaan lähdetään. Lasten matkalaukun mä jo pakkasin, meidän vanhempien vasta ens viikolla. Tulijaisia ei olla keritty hankkimaan sen kummemmin ja se jääin tällä kertaa miehen tehtäväksi. Kestovaippa keräyksenkin aktivoin turhan myöhään, kun ei vaan ole kerinnyt. Hyvin on vaipoja ilmestynyt kumminkin.

Käytiin tällä viikolla neljävuotis neuvolassakin. Nathan on niin söpö kun se rakastaa tutkimuksia ja tehtäviä. Ei mitään ongelmaa, lähinnä terkkaria huvitti hänen innostuksensa. Poika sai lenestä hyvät pojot ja kuulokin näytti olevan terävä, vaikkei aina siltä tunnukaan... Pituutta tuolla miehenalulla oli jo liki 108cm ! Tänään kuulin että hän ylettyy jo mummin ja moffan ovikoodille näpyttelemään, ja osaa näppäillä koodinkin oikein vaikkei kukaan ole sitä hänelle näyttänyt, sivusta katsomalla oppii kun on skarppina. Tänään oli päiväkodin kevätjuhlat jotka me vanhempainyhdistyksessä järkkäämme joka vuosi hyväksi todetulla kaavalla. Aurinko jatkoi paistamistaan ja saatiin lämmin ja mukava juhla. Nathan viihtyi kavereiden kanssa temmeltämässä. Lauluesityksen laulut sujui mutta laulujen välissä piti pelleillä oikein kunnolla kavereiden kanssa. On se huvittava jäbä!

palikkatornia odottelun ajan

 Viime sunnuntaina poika pääsi ekoihin jalkkistreeneihin. Oli poika niin innoissaan kun hyppäsi mummin ja moffan kyytin ja lähti treeneihin. Kentältä tuli videopätkiä pallonkuljetusharjoituksista sekä pätkä matsiakin. Niin ihanan innokas futaaja tuo meidän kuopus, ja hyvin oli antanut muidenkin palloa potkia. Kotona kun hän voi hermostua ellei palloa potkita juuri siltä paikalta mistä hän haluaa tai maalivahti on väärässä kulmassa. Energiaa hänellä riittä kun ei tunnin treenit olisi riittänyt vaan olisi jäänyt vielä potkimaan lisää.

aamupäivä koutsin kanssa

Työrykelmän jälkeen minulla on vapaapäivä tänään. 

Jostain kumman syystä Natte on alkanu viime viikon jälkeen heräämään jo kuuden ja seitsemän välillä aamuisin, onneksi arkipäivinä silloin joutuu muutkin heräämään mutta se kostautuu siinä vaiheessa kun lounas katetaan pöytään ja poikaa väsyttää mutta semmoistahan ei voi myöntää. 

Otin kameran taas vaihteeks mukaan kun lähdin kolme veen kanssa futiskentälle aamupäiväksi. 

Nakkisoppa oli tehty aamulla ja jäi muhimaan makuja ulkoilun ajaksi. 

 

 

Meidän naapurusto on tosi kiva sillä lähistöllä on kaikkea tekemistä ja paikkoja seikkailuille, sekä palvelutkin ovat ok. 

Poika se jaksaa juosta pallon perässä. Maalilta toiselle, ei koskaan kahdesti samaan maaliin. 

Täyden kentän mitoilla tuossa tulee aika hyvin liikuntaa. 

Hupi tyssää aina jossain vaiheessa siihen kun pikku koutsin taktiikat ei avaudu kanssapelaajille vaikka kuinka koutsi huutaisi, lopulta hän mököttää. 

Huomaathan koutsin vaatetuksen, pelatessa pitää aina olla oikea pallolajin vaatteet. 

Kentällä oli myös mies koiransa kanssa keppiä heittelemässä. 

Ensin mies kysyi "onko hän sinun oma"? 

Vastasin "kyllä hän on. "

"oot sitten tumman miehen kanssa ?" 

"kyllä"

" se on tätä nykyaikaa..."

" ei kai sillä välilä ole", vastasin hymyillen ja menin pojan luokse katsomoon. 

Nathan hyppi katsomoa ylös alas ja sanoi sitten minulle että haluaisi heittää keppiä koiralle. 

Kysyin mieheltä jos tämä saisi heitellä koiran kanssa ja kyllä poika saikin. 

Onnessaan pieni komensi koiraa istumaan ja heitteli keppiä kentällä.

Rupateltiin koirasta ja muusta miehen kanssa ja hän oli ihan mukava. Enempää ei ihonväreistä puhuttu. Eikä hän kommentoinut ruotsinkieltämmekään. 

Pian kentälle tuli nainen koiransa kanssa ja saimme lisää koira treeniä. 

Vaikka ensikommentti mieheltä olikin aika erikoinen ja turhakin, oli hän lopulta tosi mukava ja olen iloinen pojan puolesta että tämä sai leikkiä koiran kanssa. 

En tuominnut miestä kysymyksensä perusteella, ehkä hän ei ajatellut kuinka rasistiselta kuulosti. 

Jos tätä olisi poikani ihonväri tai etnisen sekoituksen olemassaolo häirinnyt ei hänkään olisi ollut meille niin mukava. Turha tehdä kärpäsestä härkästä. 

Aamupäivämme oli mukava ja koutsi leppyi koirien kanssa touhatessa joten otimme vielä muutaman "matsin" ennen kotiinlähtöä. 

 

Valmiin lounaan ääreen tulo on parasta ja tekee olemisesta stressitöntä! 

Seuraavaksi vien Nepen röntgeniin katsomaan ranneluun tilannetta. 

Täysin kuiva kolme vee

Noin vuosi sitten poika jätti päivävaipan ja on kulkenut boksereilla. 

Yövaippaa ollaan pidetty ja märkänä joka aamu poistettu. 

Ei olla jaksettu edes miettiä sen poisjättämistä. 

 Kunnes toissailtana kun poika suihkun jälkeen makasi nakupellenä sängyllään ja odotti iltasatua, ehdotin josko hän nukkuisi ilman vaippaa, käytiin keskustelu asiasta, soudettiin ja huovattiin mutta päädyttiin että hän nukkuisi nakupellenä. 

Ensimmäisenä yönä pissat tuli sänkyyn aamutuimaan mutta emme antaneet sen lannistuttaa vaan poika nukkui vaipatta viimekin yön. Yö meni hyvin ja aamulla heräsi poika kuivin housuin ja läpsäytettiin high five ! 

Nyt voimme siis valmistautua että tulee muutama vahinko mutta kumminkin todeta että poika on täysin vaipaton ! Weehuu ! 

Poika joka ei pelännyt hammaslääkäriä

Postissa tuli kutsu hammaslääkäriin ( vai oliko se hygienistille ? ) kolmevuotistarkastukseen. 

Kerroin pojalle että menemme hammaslääkäriin huomenna, hänen reaktio oli todella yllättävä, hän hyppäsi tasajalkaa ja huusi jee! 

Poljimme seuraavana päivänä terveyskeskukseen intoa täynnä, itse hieman epäilin voiko poika oikeasti olla noin innoissaan ... 

Odotushuoneessa istuimme paikoillamme ( ! ) ja odotimme vartin verran kunnes hoitaja kutsui nimellä sisään. Poika singahti kaikkien ohi juosten vastaanottohuoneeseen ja kömpi ylös tuolille ja sanoi Aaaa! 

Siinä oli hammaslääkärikin hieman hämmillään mutta iloinen kun sai huoletta tutkia suun. 

Palkaksi käynnistä Natte sai Muumi hammastahnan joka oli iso hitti ja lääkäri sai ison kiitoksen ! 

Hienot oli hampaat mahtavan reipas oli poika! 

Mahtoiko olla syynä se että olemme lukenut Emma menee hammaslääkäriin ja Totte menee lääkäriin. 

 

pojan huone vol II

Vietetään kotipäivää pojan kanssa. Ennen ulkoilua leikittiin autoilla tämän huoneessa ja jossain kohtaa kun poika jätti mut ja alkoi leikkimään itsekseen niin minä räpsin muutaman kuvan.

Alla kuva liukuoven takaa jossa pojalla on leluja, vaatteensa sekä perheen lautapelit. 

 Lääkärilaukku, leikkiruokia, dinoja, autot sekä junarata...

 Sängyn päätyyn laitoin tovi sitten minimanista löytyneen hyllyn jossa kirjat sen sellaiset. 

Kirpparilta löydetyt  Salama ( puuttuu kuvasta) sheriffi ja Dusty pehmot olivat pojalle iso hitti ja ovat päivittäin mukana touhuissa ja öisin unikavereina.

Sänky on Ikean tuotantoa (hemnes) joka ollu meillä jo siitä asti kun tänne muutettiin ja tämä huone toimi vierashuoneena. Siinä tuo kaksvee nukkuu hyvin yönsä. (siirtyi heti pinniksestä yks vuotiaana 200x80 kerrossängyn alapetiin) Sen alla olevat kolme laatikkoa nielee hirveesti tavaraa ja pojan muutettua tänne sinne laitettiin Duplot sekä naamiaisasut yms.

Huone on täydellisen kokoinen ja leikille on varattu paljon lattiatilaa jonka mahdollistaa nuo säilytysratkaisumme.

 Poika sai Ikeasta (påhl) kirjoituspöydän joka kasvaa pojan mukana. Samasta firmasta löytyi myös tuoli jonka korkeutta saa säätää. Vanha 90-luvun kasettisoitin toimii hänen musiikkilaitteena, ja valkoisessa laatikossa onkin jemmassa monen monta satukasettia. 

 Enää oikeestaan vaan matto ei sovi kokonaisuuteen mutta siitä ei ole asukas itse moittinut ;)

poikien aamupäivä ja habi habi habi

Nepen piti kuskata sukset koululle ja Nalalla oli liikkatunti isosiskon koululla joten päätin vaparin kunniaksi heittää heidät koululle. Samalla sovittiin puisto ja lounastreffit kaverin kanssa jolla sama päiväohjelma. Kymmenen päivän ikäerolla syntyneet kuopuksemme temmelsivät junapuistossa jonkun aikaa. Molemmat kumminkin jätääneet aamupalat syömättä joten jo hieman yli kymmenen suunnattiin keskustaan lounaalle. Paikka valikoitui aukiolon, leikkipaikan ja helppouden takia kaikeksi muuksi kuin parhaan maun perusteella. Hese nyt vain oli soviasta auki jo tuohon aikaan ja heidän leikkinurkka oli noille pojille hyvä ajanviettopaikka sillä aikaa kun me naiset saatiin vähä jutskailla.

jotenkin tää tasapainovehje muistuttaa trombocyyttiverkkoa ;)

 Kahdeltatoista Saran siskontyttö kruisaili kuorma-auton lavalla juhlien joten osallistuimme penkkariajoihin. Nathan oli ihan liekeissä kun näki karkkejen lentävän pään yli ja keräsi ison kasan karkkeja maasta. 

Matkalla koululle noutamaan tytöt tämä hoki " habi habi habi, kasta godiss"

Ja kotimatkalla käytiin läpi mitä Abi ja penkkarit tarkoittavat. Nalaa jo harmitti että hänen abivuoteen on niin pitkä matka.  

Onneksi pikkuveli on niin kiva että kaikki sai muutaman karkin hänen saaliistaan.

kiinnostavat värit

Tämän päivän tentti meni hyvin, ainakin olettaen että vastaukseni olivat oikein haha. Enää on kaksi koulupäivää ensi viikolla jonka jälkeen on viisi vapaata ennenkuin leikkausaliharjoitteluni alkaa ! Se on harjoittelu jota odotan innoissani, saan kokea jotain aivan erilaista, aivan uutta. 

Eräs toinenkin asia on suht uusi, nimittäin Nathanin into värejä kohtaan. 

Joka päivä tämä huomioi värejä kaikkialla ja kertoo meille mitä näkee. 

Hauskinta tässä on se että Natte osaa ne myös englanniksi. 

Aina kun hän saa mahiksen niin hän vie jonkun puhelimen ja avaa youtuben josta katselee eri autovideoita joissa kerrataan eri väerjä leikin kautta. 

Guuul tai lellou on siis keltainen.

Puhe on vielä taaperomaista joten pitää olla korvat höröllä ja hoksottimet kohdalla jotta ymmärtää mistä on puhe ja millä kielellä. 

Kieletkin on tarttuneet hyvin. Ruotsi tietenkin vahvin mutta sekä swahili ja suomi sujuu myös ja Natte puhuu oikealle henkilölle oikealla kielellä.

 Kun käyn kaupassa niin ostan usein alemerkittyjä ruokia, ei vaan siksi että on halvempaa vaan myös siksi että haluan pelastaa ne jätteistä. Tämän kunniaksi jääkaappiimme päätyi kinkkua, munia ja voitaikinaa joista lapset yhteisvoimin taikoivat iltapalaa.

Kinkku juusto pasteijat. 

Niin simppeliä mutta niin hyviä. 

Sopivat välipalaksikin. 

 

On niin kiva kun tytöt tykkää tehdä ruokaa ja osaavatkin jo aika paljon. Muistan muutama vuosi sitten odottaneeni tätä hetkeä kun he oikeasti osaavat kokata ja leipoa. Nala monesti keksii reseptejä päässään ja joskus niitä voi soveltaa ja oikeasti tehdäkin. Isänsä tyttö. 

 

lasten kanssa aina sattuu...

Maanantaina sanoin "heipat ja nähdään huhtikuussa" kun astuin osaston ovesta ulos. Kaksi seuraavaa kuukautta keskityn opintoihin, oikeastaan harjoitteluun joka alkaa parin viikon päästä. Opintovapaani ei kumminkaan alkanut ihan niin hyvin kuin mitä se enteili. Toissa iltana kun Nathan oli kömpinyt meidän sänkyyn hakemaan unta tuli hän sieltä hetken kuluttua huutaen ja silmiään pitäen. Silmään sattui. Siinä sitten yritettiin selvittää mitä on tapahtunut, ensin luultiin että Natte on hieronut silmänsä kuivaksi ja pideltiin sylissä ja ajateltiin että se helpottaa pian. Kun huuto ei hellittänyt eikä poika suostunut avaamaan silmiään annoin panadolin ja aloin jo huolestumaan. Verta tai eritteitä ei onneksi näkynyt. Päätin lähteä päivystykseen näyttämään potilasta. Lääkärikään ei saanut pojan silmiä auki mutta pienellä pakolla saatiin selville että vasemmassa silmässä on haava, hiemna syvempi kuin pintanaarmu. . . Siinä pohdittiin jo yliopistosairaalaan lähettämistä, jonne on kolmen tunnin matka, ja oma huoli kasvoi suureksi, mitä jos pojan näkö on kärsinyt? Päädyttiin kumminkin parin konsultoinnin jälkeen kotia yöksi lääkkeiden kera ja aamulla oli akuutti aika silmäpolille. Yöllä piti joka toinen tunti tiputtaa oftan chloraa silmäluomelle ja säryn vuoksi poikakin nukkui huonommin. Suht hyvin se yö silti meni ja aamulla kerroin tytöille tapahtuneesta. He ovat todella ihania isosiskoja ja huolestuivat myöskin. Kun Natte heräsi ei hän vieläkään suostunut avaamaan silmiään, huoleni kasaantui ja purkaantui pieneen itkuun jolloin kaikkien lasten kanssa tehtiin ryhmähali jonka aikana Nala alkoi kutittamaan veljensä jalanpohjia. Nathan nauroi ja kikatteli silmät kiinni ja meille muillekin tuli parempi mieli. Hetken kuluttua Natte pomppas pystyyn ja aukasi silmänsä! Se oli kuin lottovoitto meille! Ei silmät kauaa kerralla auki pysyneet mutta sentään avasi ne ! Vasen silmä punoitti ja arasti mutta suuri kivi tippui sydämeltäni kun poika näki ja nauroi. Tytöt menivät hyvin mielin kouluun ja me Naten kanssa tohtorille. Silmätarkastus oli melkoinen show ja kaikkemme yritettiin mutta ei poika oikeen suostunut kokeisiin. Sen verran kuitenkin että todettiin että voimme jatkaa samoilla lääkkeillä kuin yöllä saatiin ja parin päivän päästä pitäisi olla jo parempi. 

Eilen illalla Nathan jaksoi jo katsella tvtä ja leikkiä autoillaan kuin tavallisestikin. Viime yö meni hyvin ja nyt aamukin hieman taas paremmin. Vieläkin silmä punoittaa ja on arka mutta sentään pitäää sitä auki ja katselee sillä. Epäilemme että haava on syntynyt siitä että poika on hieronut silmiään ja vahingossa raapassut kynnellä. Edellisyö oli yksi kamalimmista öistäni! Kävin läpi millaista elämä olisi sokean pienen pojan kanssa ja kuinka kaikkeen uuteen tottuisi ... Onneksemme säästyimme säikähdyksellä ja silmän pitäisi toipua hyvin. 

Nyt siis hengaillaan ja torkutaan pojan kanssa todella lähekkäin.
Pienestä on kiinni huoleton elämä... 

ensimmäiset cornrowt !

Vapaapäivä , yhtä luentoa lukuunottamatta, kotosalla pienen miehenalun kanssa. Pyykkikori tyhjätty ja kone pyörii taukoamatta tämän aamupäivän. Keittiössä onneksi kaikki kunnossa ja lounaskin syntyy käden käänteessä joten ihan rennosti tämä päivä alkanut vaikka rästihommia aina kertyy vapaille. Kun oltiin paipatettu likat opintielle mentiin me vapaapäiväläiset suihkuun. Suihku ja kylpy on yksi pojan lempitouhuista ja heti kun hän kuulee jonkun menevän suihkuun riisuu hän pikaisesti vaatteensa ja kutsuu itsensä suihkuun mukaan. 

Naten hiukset on kasvanu jo aika kivan mittaisiksi ja kiharat on aivan mahtavat kunnes pipo ne lynttää ja talven kuivuus vie voiton. Olen jo kauan haaveillu että kun poika kasvaa niin letitän hänelle cornrowt. Äsken sitten innostuin kun suihkussa harjattiin ne takuttomiksi. Annoin Naten istua youtubettamassa kirahvijakkaralla ja lahjoin vielä yhdellä digestivekeksilläkin. 

Jaoittelin hiukset aina yksi rivi kerrallaan,näin minä aina teen mutta tapoja on monia, en panostanut jakauksiin mitenkään vaan ajattelin että in oltava nopea sillä ikiliikkujamme ei varmaankaan istuisi paikoillaan kuuden letin ajan. 

Päälaella hiukset in vielä tosi lyhyet joten letit paranee tasaisesti niskaa kohti. Yllätykseni poika istuikin oikein nätisti paikoillaan ja oli uppoutnut salama videoihinsa. Päätin silti jättää jakaukset enkä lähteä purkuhommiin, katotaan nyt kauanko nuo letit edes pysyy. Mutta tämä oli todella mieluisa yyllätys että onistui !

Alla kuva jossa näkyy kiharan pituus ja tuuheus. 

Tangle teezer toimii pojan lyhyeen kiharaan tosi hyvin, jakaukset ja hienosäädöt tein afrokammalla ja suihkun jälkeen hierotaan aina kaikille lapsille Inkuton Hair foodia, loom bandsit toimii hyvinä pampuloina pitämässä "turhat" hiukset poissa tieltä. 

Pojan huone

Ei siitä kauaa ole kun kirjoitin ettei vielä siirretä yhtäkään lasta työhuoneeseen mutta kappas vain nyt siellä asustaa kuopuksemme. Lähinnä alkoi ärsyttämään junaradan ja Barbie / piukkulegoleikit jotka ei oikeen sopinut samalle lattialle. 

Ensiksi siirsimme vain pojan lelut työhuoneeseen ja Natte innostui heti ajatuksesta.

Sitten toissayönä Minimies ei halunnut nukkua vaan möykkäsi vain ja häiriköi siskojaan joten vein tämän työhuoneeseen jossa rauhotuttiin ja lopulta hän nukahti sinne. 

Kasasin tyynyjä ja patjan lattialle sillä eihän tuossa Hemnesin sohvasängyssä ole laitoja mutta yllätyinkin kun poika pysyi pedissään tippumatta koko yön. 

Siitä lähtikin ajatus siirtää hänet kokonaan omaan huoneeseensa. 

Tuumasta toimeen siis. 

Alla kuva kun  vain lelut siirretty. 

Vapaapäivänämme nostin ompelukoneen jakkaralle ja surauttelin uusia verhoja ja päällystin Zipit päiväpeiton kannen ( linkki ei ole sponssi) samalla Kente kankaalla jota kaapissa lojui 12 jaardia. 

Valkoisen kanssa tuo kangas sopi mielestäni juuri hyvin, pieni huone säilyi valoisana mutta sai kunnolla väriä. Tykkään sisustaa afrikkalaisilla kankailla niiden värejen takia mutta tietenkin myös siksi jotta lasten arjessa olisi konkreettisesti jotain joka muistuttaa ja yhdistää heitä Keniaan. 

Pinkki ja vaalensininen ei ole koskaan tullut kuulonkaan kun meillä on sisustettu lastenhuoneita, ei vaan oo meidän juttu. 

nyt on turvalaitakin kaverilta lainassa

 Tein kapean kapan jottei verho dominoisi tilaa ja jottei niissä roikuttaisi, onhan kyseessä aktiivinen pikkuinen ! 

Vanhempieni kristallikruunukin sai luvan laskeutua katsota ja tilalle ripustin ennen olkkarissa valaisseen mustan kuvun jossa kultainen sisäpuoli.
Rakastan tuota Ikean Hemnes sohvasänkya ja sen monipuolisuutta. Se on toiminut vieraspetinä jo vuosia ja sen alalaatikot nielee kunnon tavaramäärät. 

Pojan duplot laitettiin yhteen laatikkoon ja kunhan uusimme välipäivbinä meidän sängyn ( Brimnäsin runkoon, eli säilytyslaatikoilla sekin) niin saadaan nuo kaksi viereistäkin laatikkoa täytettyä palloilla, autoilla ja naamiaisasuilla eikä lattiatilaa kulu turhaa. 

Tyttöjen huoneesta siirsin Muuramen ( minun ja veljeni lapsuudesta ) hyllyn niille muutamalle Muumi kirjalle, pikkuautoille ja dinoille. 

Vielä on työpöyutämme siirtämättä sillä mietimme minne ja kuinka mutta ei sillä kiirus ole, tämä toimii todella hyvin näinkin kunnes seuraavan kerran innostumme !