Keikalla

Tänään vietin ihanan ja aurinkoisen iltapäivän esikoiseni kanssa.

Mukanamme Heidi ja Adelina ajoimme provinssirokin "esilämmittely"festareille Seinäjoen Törnävänsaarelle.

tyyntä ja aurinkoa. Mainio picnic sää artisteja odotellessa

  Robin ja Isac Elliot ovat molemmat todella katsottuja ja tykättyjä artisteja täällä meillä joten olihan se pakko viedä Nepele heidän keikalle kun he lähellä olivat.

Yleisössä paljon teinejä, lapsiperheitä ja tuttuja.

Ukko ja Neppe tanssivat

Isac Elliot

Robin

boom kah

Molemmat pojat vetivät hyvät keikat mutta kyllä Robin oli enemmän meijän mieleen. Laulettiin, hypittiin niinkuin stara käski ja heilutettiin käsiämme musiikin tahdissa.

Ihailin Robinin energiaa lavalla ja rentoa olemusta.

Oli kyllä hyvä kokemus kaikin puolin.

 

 

kuva lainattu robinin fanisivuilta. Tuolla jossain me pompitaan!

 

kuplassa

 Tunnustan

Minä nautin satakymmenen prosenttisesti tästä vauva arjesta

On niin ihana nuuskuttaa pientä päätä jonka tuoksu valloittaa

Ihailen kaikkia ilmeitä ja eleitä ja hymyilen

Katson ylpeänä kuinka pienempi isosisko huolehtii vaipanvaihdot yksikätisenä, hänet on nimetty kakkapoliisiksi

Tuplaisosisko esittää tanssiesityksiä joissa pikkuveljelläkin on roolinsa

Pieni ei ole koskaan yksin, pitää muistuttaa että hänellekin on annettava ruoka- ja unirauha

Pojan otsa kimaltelee kauniisti, isosiskot on pussaillut taas ja huulikiilto on jäänyt todistusaineistoksi

Puolitoista viikkoa hän on meillä ollut

puolitoista viikkoa joka tuntuu vuodelta

Huomata voi jo muutoksen

Miehenmittaa ja hereilläoloaikaa on huomattavasti enemmän

En halua että kasvaisi yhtään enempää

samalla kun en voi odottaa millainen persoona hän on

Viimeinen vauva arki

ja siitä on nautittava täysin rinnoin (kirjaimellisesti)

 

 

"pysy aina pikkuveljenä ja lintuna älä koskaan miehisty"

Laulavat isosiskosi

Juhannus

Juhannusaatto ( perjantai) vietettiin kotosalla perheen kesken.

Käytiin kävelyllä ja poimittiin etanoita.

Grilli kuumana ja ribsejä ugalilla ja salaatilla täyttämään mahat.

Rento ja mukava päivä.

Aamulla satoi kaatamalla, jopa rakeita tuli ja hetkellisesti oli autonkatto valkoinen, loppu päivä oli kumminkin siedettävä ja auringon paistaessa jopa lämmin.

 

 

 

Juhannuspäivän eli launatain vietimme mökillä vanhempieni ja veljeni perheen kanssa.

Leikkiä, grillausta ja sen sellaista perus mökkimenoa.

Harmillisesti tuuli niin lujaa että syömiset hoidettiin sisätiloissa eikä oikeen tullut juhannus fiilistä mutta aina ei voi voittaa.

serkukset

 Mökkivaunut pääsivät jälleen käyttöön.

Bongasin onneksi juuri ennen lähtöä mökille facebookin kirpparilta windfleece haalarin Nathanille, pysyi poika lämpimänä kovassa tuulessakin!

Kotiuduimme vasta yön puolella.

Jussi neidot toivottaa

Hyvää ja tuulista juhannusta!

Pimping

Puolet jäljellä enää ja neiti on 99% ajasta sujut kätensä tilansa kanssa.

Tänään somisti kipsiään tyyliin sopivaksi!

Höpönassumme.

kuinka tehdä viidenhengen autosta viidelle hengelle sopiva

Ajamme skoda octavialla joka on todella tilava ja hyvä perheauto.

Olen aina miettinyt miksi niin moni ostaa isomman auton kun kolmas lapsi syntyy... Sain selityksen kun vihdoinkin asiakaspalvelija osasi eräässä liikkeessä kertoa että etsimäni tuote, turvavyön adapteri/ välikappale, on laiton suomessa.

Huoh. Se selittää miksi en sellaista mistään löytänyt.

Olen löytänyt kirpparilta telakallisen siistin turvakaukalon joka mahtuu tyttöjen istuinten väliin mutta tilaa kiinnittää tyttöjen vöitä ei ole.

Käden saa kyllä ängettyä ja turvavyöt asetettua paikoilleen mutta sitä lapset eivät osaa itse noin ahtaassa tilassa eikä se hauskaa oo aikuisellekaan.

Huomenna katsomme josko eri järjestyi tuoleissa olisi ratkaisu ongelmaamme sillä minä en suostu ostamaan uutta autoa vain sen takia ettei viisi ihmistä mahtuisi viiden hengen autoon!

 

hellurei ja sillai

Nyt kun juniori on saatettu maailmaan voin vihdoinkin avata kalenterin ja suunnitella kesän menot. Tähän asti on ollut vaikea buukata mitään menoja ja tapahtumia kun ei a) ole tiennyt koska vauva syntyy tai b) millainen vauva on ja miten itse voi koetuksen jälkeen. Laskettu saapumisaikahan oli juhannuksena. Nyt tosin sää ennusteet aika kylmät ja koleat jussi viikonlopulle joten sekin tekee hankalaksi suunnittelun. Onneksi mökkiin mahtuu porukkaa sisällekin jos aivan myrskyää tai lunta sataa( juu juu sitä tulee paikoittain ympäri maatamme parhaimillaan).

Grillata tekisi silti mieli ja löysinkin makoisan grilli ohjeen jota tekisi mieli kokeilla!

Nalalla käsi paketissa vielä kaksi viikkoa joka myös rajoittaa tiettyjä menoja( troppari ja wasalandia yms). Onneksi silti neiti on jo aivan sujut kätensä kanssa ja leikkii temmeltää ihan niinkuin ennenkin.

Jumppaa reippaasti kättään ja hoitaa veljeään.

 

Vaikka kesällä haluaisikin nauttia helteistä niin nämä koleat päivät antavat mahdollisuuden hoitaa myös kotia. Pyykkivuoret on valloitettu ja uusia kasattu. 

Nyt kun ale ajat alkavat meinaan metsästää hyvän diilin ja uusia vaatekaappimme vihdoinkin. Sitten löydän sisäisen Zen-ini. Jos jollain on vinkkejä koko seinän liukuovi kaapeista niin heittäkää niitä kommenttiboksiin kiitos!

 Eilen haettiin kaupungista Nathanille toiset sukkahousut ja pari lisää 56 koon bodyä. 51 centtinen herramme nimittäin pulauttelee maitoa aika hyvällä tahdilla joten noita vahtareita piti hakea lisää. Ostin harsojakin sillä entiset jätin vaippojen mukana musomaan. 56 koon hihat saa vielä kääriäkin! ihanan pieni nuuskuttaja!

Ei mulla oikeestaan mitään kirjotettavaa ollut mutta tuntui että pitäis päästä päivittelemään vähän.



Nathan 4 päivää

Pojan turvotus on hyvässä laskussa ja pitelee jo silmiäänkin auki enemmän !

Edelleen hiljainen ja tyytyväinen kunhan vatsa on täysi ja vaippa kuiva.

Nalani on kova tyttö vaihtamaan vaippoja ja toimii innokkaana kakka poliisina. Kotona ollessamme kestoillaan mutta kaupungille mennään liberoissa.

Vietetään leppoisia päiviä ja unohdetaan kello.

Kavereita ja sukulaisia on käynyt. Minä viihdyn kun vieraita tulee.

Yöt olen saanut nukkua joten energiataso on hyvä.

On ihanan vapaa tunne pystyä liikkumaan ja venyttelemään normaalisti ilman että maha on tiellä tai joka paikka jomottais.

 

Kastelahjoista

Tänään varasin papin ja ristiäisjuhlan päivämäärä on ruksattu kalenteriin.

Tuli mieleen tehdä pieni toive lista ristiäislahjoille, niitä kun aina kumminkin kysellään.

Muumilautaset joista jo aiemminkin olen kirjoittanut käyvät meillä vähiin ja niitä saa mielellään tuoda Nathanille ( matalat lautaset siis) samoin Muumin(miksei joku muukin kävis) aterin settejä sais olla muutama lisää. Olen aina ihaillut Marimekon Karkutiellä porsliinejä eli nekin ovat tervetulleita!

Googletin huvikseni mitä kastelahjoja annetaan ja löytyi tämmönen tosi kiva kirja johon saa painettua oman lapsen mukaan tarinaan!

 

Itse lisään kalevalan "äiti" koruuni  tyhjälle paikalle sinisen kiven kahden pinkin rinnalle.

Olemme pitäneet pienet kastetilaisuudet ennenkin ja jatkamma samalla kaavalla nytkin. Toivon hyvää säätä että voimme olla tässä pihassa mutta tämän myrskyn ja lumi uutisten keskellä on vaikea uskoa että kesää olis vielä jäljellä...

 

kolmen kopla

Nepele ( 2vkoa) Nalani Nathan paripäiväsenä

Nepele Nalani Nathan

 

Kaikki samalla reseptillä leivottu mutta kolme niin erilaista lopputulosta.

Tosin kaikkiemme mielestä Nathan muistuttaa Nalania todella paljon!

Nepen ensimmäinen kommentti olikin että "näyttää ihan Nalalta"

38+5

Tuli uusi sairaalareissu samalle viikolle. Tällä kertaa kyseessä oli iloinen yö.

Torstai päivälla soitin Jonksulle töihin että tänään on mahdolisesti SE päivä.

Supistuksia tuli päivän mittaan vartin välein ja silleen sopivan nipistävinä.

Vielä kahdeksalta illalla istuimme naapureiden kanssa pihalla eikä ne kymmenen minuutin välein tulevat supparit olleet mitään pahoja vielä. Kuitenkin vanhempani hakivat tytöt heille yöksi vaikka olin sitä mieltä että turhaan. Yhdeksästä alkoi supistella viiden minuutin välein ja kymmeneltä ne jo sattuikin joten päätimme lähteä sairaalalle näyttäytymään.

Käyrällä oltiin kl 22.20 ja 23.10 syntyi Nathan.

Yhtä pikaisesti ja luomuna kuin siskonsakin.

Tummat paksut hiukset, isot posket ja nöpö nenä.

Sai täydet pisteet ja paikan sydämissämme.

 

Nyt vietetään ihania päiviä kotona totutellen viiden hengen perheeseemme ja sen pyörittämiseen.

Poika pääsi jo illalla ensimmäiselle vaunuajelulle kun isosiskot kyyditsivät häntä ympäri pihamaatamme.

Vielä näin pari minuuttia vaille kahden päivän ikäisenä poikamme on todella rauhallinen ja unelias kaveri. Nautimme siis näistä hetkistä...

Nepele

Samalla kun vietämme yön pikkusiskon kanssa sairaalassa niin tämä tyttö kasvaa taas monta metriä yön aikana.

Viimeviikolla alkanut ja perjantaina jo loppuva uimakoulu on tehnyt tulosta ja Nepele "ylennettiin" kuulemma tänään uimaan isoon altaaseen! En olisi uskonut vielä eilen kun siellä olin katsomassa.

Wau !

Pohdimme myös hänen kanssaan mitä kivaa voisi ostaa itselleen kun saa palkkansa kesähommistaan ylellä. Neiti joka kauan on toivonut puhelinta riemastui kun sanoin että se voisi olla hyvä investointi ( mielummin kuin jotkut sandaalit joita jo on tuhannet) Löysimme ihan kuin uuden luurin halvalla Facebookin kirpparisivulta ja haimme sen tänään.

Neppe on toivonut puehlinta jo viime syksystä kun vuotta vanhempi serkku sai omansa.

Nyt kun (esi)koulu alkaa ja hänellä olisi itsellään rahaa niin näin hyvän sauman puhelinhankinnalle.

Liittymä olikin hankalampi ostaa.

Ei meinannut löytyä tuon ikäiselle sopivaa diiliä mutta lopulta saatiin hyvä sopimus joka kustantaa viisi euroa kuussa siitä että saan yhteyden tyttäreeni kun hän on minusta kaukana ja tyttäreni saa kuunneltua smurffeja koska haluaa.

Pakko todeta että ei tässä enää kauaa emon kainalossa roikuta.

Tänään sitten harjoiteltiin puhelimen käyttöä ja soitettiin mummille ja moffalle ylläripuhelut.

Kyllä neidillä lensikin perhosia vatsassa!

Pääasiassahan Neppeä kiinnostaa youtubesta kuunnella lasten biisejä joita en halua että mun puhelimella koko ajan kuunnellaan ( syö mun akkua!)

Saas nähdä nyt mitä tuli tehtyä *virne

horror yö

Eilinen päivä alkoi ihan hyvin mutta loppui kamalasti.

Pyörälenkkimme loppui ikävästi kun Nalani kaatui pyörällä ja käsi murtui.

Kiireellä singahdin hänen kanssaan tohtorille joka ohjasi meidät päivystykseen.

Nepele jäi naapuri Ninan kanssa odottamaan daddyä joka oli matkalla kotiin töistä.

Päivystyksessä saimme todella hyvää palvelua ja Nalani muistaakin hoitajaamme Paulaa lämmöllä.

Olin stressaantunut ja kantanut Nalania kotona juosten raput ylös hakemaan auton avaimia jonka vuoksi en pystynyt kävelemään saatikka seisomaan enää päivystyksessä.

He hoitivat meitä molempia ja kaikkia jännitti syntyisikö tähän hässäkkään vauvakin!

Nala oli niin reipas koko ajan. Olen ihan ihmeissäni kuinka hän hantlas tilanteen ja vinksallaan olevan kätensä noin hyvin! Jouduimme odottamaan 17-23 kunnes he veivät neidin leikkaukseen.

Odotusaika siksikin pitkä kun piti tulla kuusi tuntia täyteen syömättömyyttä.

Kipulääkkeitä ei säästelty onneksi.

Mun vanhemmat poikkesi osaston kautta illalla ja sen aikaa kävin ( minut vietiin pyörätuolilla)  pari kerrosta alempana synnärillä tarkastamassa tilanteen.

Siellähän vauva mönki menemään mutta ei vielä aggressiivisesti.

Palattuani osastolle neiti oli vihdoin nukahtanut ja pian hänet vietiinkin nukutuksen kautta leikkaukseen. Sain nukkua parisen tuntia kunnes minut haettiin heräämöön odottamaan että neiti heräisi. Onneksi leikkaus mennyt hyvin (myös papereissa) ja paikalla ollut hyvä ortopedi.

Kolmelta aamuyöstä pääsimme vihdoinkin takaisin osastolle ja nukkumaan.

Tänään aamulla reipas toipilas kysyikin "hur mår magen mamma?"  sillä viimeinen muistikuva hänellä oli se kun lähdin synnärille seuraamaan mahan tilannetta.

Ihana rakas.

Onneksi saatiin kertoa daddylle ja Nepelle ilouutiset kun he saapuivat uimakoulun jälkeen osastolle, pääsimme kotiin jo heti lounaan jälkeen!

Sairaana kun on niin saa hemmottelua ja haimme hesburgerista ruoat matkalla kotiin.

Nyt relataan ja totutellaan kipsin kanssa elämiseen.

Kyllä tälläisissä tilanteissa on ikävää olla äitinä/vanhempana.

Mutta onneksi lasten luut paranee aika vauhtia!

Kohta tämä kaikki on muisto vain muiden joukossa...

Tässäkin tilanteessa helpottaa oma koulutus jonka vuoksi minä hantlaan nämä sairaala jutut paljon miestäni paremmin. Luotan henkilökuntaan ja osaan onneksi pysyä aika coolina ja tukea potilasta.

 

synnärilaukun sisältö

Miehen mielestä olisi jo hyvä aika pakata "the bag". Blogeissa näkee monesti pitkiä listoja synnärilaukun sisällöstä yms. Itelleni tärkeintä on kamera! Hammasharja on hyvä kans muistaa mutta senkin voi mies tuoda myöhemin kun vauva on punnattu maailmaan. 

Tyttöjen kanssa olen lähinnä ihaillut ja ihmetellyt heitä,uusia perheenjäseniä, sekä nukkunut laitoksella. Epäilen että aika kuluu samois puuhis tälläkin kertaa joten turhan tavaran sinne roudaaminen olisi turhaa... Pojan kotiutumisvaatteet olen laittanut esille pinnikseen ja ne daddy saa tuoda jälkikäteen. Sairaalassa käytän heidän kaapuja ja bodeja,minulla ja vauvalla. 

Eli mitään suurta pakattavaa ei ole mutta kiva huomio mieheltä jonka mielestä poika saisi syntyä jo.

Nalan 4 juhlat !

Tänään on juhlittu Nalanin neljännet syntymäpäiväjuhlat.

ilma oli mitä mainioin, ei yhtäkään pilvenhattaraa ja lämmin aurinko mukana koko päivän.

Aamulla neiti heräsi normaaliin tapaan kl 7.30 ja huusi minulle sängystään "mamma har du glömt att det är min show idag?" Voi suloisuus enhän minä ollut unohtanut. Nepele aloitti päivän laulamalla siskolle ja kun me vanhemmatkin saimme silmämme auki lauloimme mekin ja annoimme Winx ja Ariel fanille sylillisen lego lahjoja.

Aamulla rakenneltiin noita legoja ja valmisteltiin ariel kakkua joka ollut tilauksessa jo joulukuusta.

Onneksi vaativa neiti on aika vaatimaton taiteen suhteen ja tämä äidin vääntämä merenneito kelpasi hyvin. Perus sokerikakku pohja ja välissä vaniljakastiketta, mangososetta johon sekoitettu vanilja tuorejuustoa. Kermaa tietenkin myös. Pakko myöntää että hyvää oli!

 

Kavereita tuli klo 13 ja kaikki yhdeksän lasta leikki kivasti parisen tuntia pihassa.

Nalani, Inna ja Elviina viihtyivät vedessä, altaassa, kunnes piti nostaa heidät ylös lämmittelemään.

Tramppakin oli kovassa käytössä  ja yhdessä vaiheessa kaikki lapset huusi kuorossa " daddyyy tuu ottaa kiinniii"

Räpsin monen monta hyvää kuvaa ja olin niin tyytyväinen.

Kunnes huomasin ettei kaverisyndeistä ollut tallentunut kamerakortille yhtäkään kuvaa! 

Teki mieli heittää itkupotkuraivarit mutta kirosin vain hetken itsekseni ja manasin muille kuinka tämä voikaan olla totta!

Pääasia silti että oli hauskaa!

Meriteemaan kuuluvasti lapset saivat onkia omat Ariel saippuakuplansa ja Ariel lahjapussin jossa oli huulikiiltoa, tarra, tatska, merenneito naamari ja tikkari.

Olen askarrellut näitä koko alkuvuoden, sehän on siis lempipuuhaani.

lasten askartelemat kalat.

 

Tarjolla oli "meren herkkuja". Kyllä oonkin onnellinen että ostin tuon juomatonikan minimanista, sitä käytetään päivittäin eikä tarvii kuin aamulla täyttää ja illalla tyhjätä jos jotain on jäänyt.

Nytkin riitti koko päiväksi ja monen monta lasillista juomaa tuosta tonikasta!

Juomana oli raparperimehua.

Uumajan Lagerhousesta löysin noita turkooseja ja kiiltävän sinisä lauatasia jotka sopivat oikein mainiosti päivän teemaan!

Juhlakalulla ja isosiskolla oli merenneidon pyrstö ja kukat hiuksissa.

 

Neiti sai mummilta ja moffalta uuden mekon( aih kuinka ihanan) ja se olikin jo neljäs out fit tälle päivälle.

Muuten olen todella iloinen kuinka hyviä lahjoja neiti sai!

Lahjakortti swingeling sisäleikkipuistoon, leffalippu, seteleitä ja kasa kolikoita. Ne legot ja viisi sormusta rasiassa.

Minä ja päivänsankari olimme todella tyytyväisiä sekä lahjoihin että koko päivään!

 

Lasten synttäreiden jälkeen saapui sukulaisia syömään "jämät ".

Väsynyt neiti söi iltapalaksi itse pyydystämän ahvenen ja simahti petiinsä!

 

 

ongella

Suuntasimme mökille tänään aamupäivästä. Siellä isäni ja hänen isosiskonsa olivat tyypilliseen tapaan ongella. Maj-Len tulee aina kesäisin pääkaupungista laspuuden maisemiinsa ja siellä nuo kaksi aina kelluu onget käsissään aamusta iltaan.

Pääsimme/ängimme tyttöjen kanssa mukaan veneeseen ja ensimmäistä kertaa onkimaan.

Heitetty on ennemmin mutta tuo onkiminen on jäänyt tähän päivään asti. 

Ensin tietenkin kaivettiin ja kerättiin muhkeita matoja.

 Sitten puettiin tuulenpitävää ja liivit ja kaahattiin menemään

 Moffa ei kerinnyt omaa onkea esille ottamaankaan sillä näillä nuorilla neideillä nappasi jatkuvasti.

Monta appuraa heitettiin takaisin mereen kasvamaan mutta molemmat nappasi myös pari isoa jotka otettiin talteen.

 Mökillä olikin hyvät kalatarinat kerrottavana mummille joka jäi rantaan ja daddyllekin lähetettiin töihin kuvat saaliista.

Nalani pyydysti päivän suurimman saaliin ja oli siitä todella ylpeä!

Muutenkin oli aika soppeli päivä mennä kalaan sillä koko ajan jollain oli kala koukussa!

minun "must have"

On olemassa monta eri "must have" juttua kun taloon tulee vauva.

Vaunut ja sänky on ne yleisimmät jotka kaikilta löytyy ja sitten on niitä mitä kukin kokee heille tärkeäksi välineeksi.

Nalanin kummitädin vauvakutsuja suunitellessani kyselin eri äideiltä mikä oli heidän vinkki ja must have vauva tuote. Kaikilla oli loogisesti eri vastaus sillä vauvamme ja me olemme erilaisia.

Minä olen vaunu tyyppi, tykkään lykkiä vaunuja ja mitä parasta kasata kaikki kantamukset( laukut, shoppailukassit, takit yms) vaunuun jolloin käteni ovat tyhjät.

Kantoliinaakin käytän mutta useimmiten vaunua just tuon käsien vapauden takia.

 

Nepelelle ostettiin aikoinaan Stoken trip trap tuoli kun neiti oppi istumaan ja syömään kuin isot ihmiset. Tykkään tuolista todella paljon. Se on käytännöllinen, ikuinen ja jopa aika hieno.

Kun Nalanille tuli tarve saada syöttötuoli hommasin hänelle oman samanlaisen. Hän peri siskonsa turvakaaren. Tuolit olivat meillä keittiössä kunnes me viime kesänä muutimme tänne ja uusimme tyttöjen huonetta syksyllä. Silloin triptrapit siirrettiin heidän kirjoituspöydän luo.

Molemmilla on omat tuolit jotka siis saa just sille korkeudelle kun on tarvetta. Kun kavereita on kylässä he mahtuvat kaksi pikkupyllyä yhdelle tuolille joten pöydän ääreen mahtuu neljä lasta yhtä aikaa !

 

 

Keittiössä syövät jo tavallisilla tuoleilla sillä pituus riittää.

Bongasin joskus stokelta uuden tuotteen nimittäin vauvan istuimen jonka voi siis kiinnittää helposti tuohon tuolinrunkoon jolloin jo vastasyntynyt voi hyödyntää tuolia.

Esikoisen kanssa ehkä turhake mutta näin kolmannen kanssa joka saa elää meidän perheen valmiin rutiinin mukaan on helpompaa kun hänet saa meidän tasolle, eikä lattiatasolla aina, heti alusta. Vauvakin pääsee mukaan ruokapöydän ääreen ja muutenkin hengaamaan ylemmäs.

Metsästin ja löysin siis kyseisen lisäosan kirpparilta ! En halua luopua tyttöjen kirjoituspöydän tuoleista joten ostin kirpparilta myös kolmannen triptrapin vauvalle.

Maalasin sen puunvärisen tuolin myös mustaksi ja nyt se koreilee keittiönpöydän päädyssä valmiina koitokseen.

Näitä tuoleja näkee aika paljon myynnissä kirppareilla ja minusta on aika hassua että moni luontaa nämä vauvan syöttötuoleiksi. Koko stoken ideahan on että tämä tuoli kasvaa käyttäjän mukana ja muokkautuu eri tarkoituksiin. Miksi maksaa 170euroa vain syöttötuolista?

Tuolilla istuu mukavasti aikuinenkin.

Synttäreillä yms nämä stoket toimivat varatuoleina.

Kun ne kasaa niin vievät myös todella pienen tilan jos joskus haluaa laittaa varastoon.

Minä ainakin meinaan säästää stokkemme tulevia lapsen lapsia varten sillä mielestäni tämä vekotin kuvaa hyvin nykypäivää!

Mielestäni tämä on yksi parhaimpia investointejani.

beach 2014

 Rantakausi on nyt meidän osalta avattu. Uimakoulun jälkeen suuntasimme meren äärelle lapsuuteni maisemiin. Leluja ei tietenkään muistettu ottaa mukaan mutta ei kukaan niitä kaivannutkaan (olihan meillä picnic kori). Lapset kaivoivat ja tekivät hiekkalinnat ja ottivat luonnosta ainekset. Ämpäri ja mahdollisesti lapio olisi kumminkin kiva olla mukana jos olisimme viihtyneet koko päivän. Nyt olimme vain puolitoista tuntia jonka jälkeen minua väsytti aivan suunnattomasti. Rannalla on kivempi kavereiden kanssa( minun mielestäni). Enkä oikeen välitä hiekkakasasta joka seuraa mukana kotia asti mutta pakko rannalla on käydä silti, on siinä puolensakin!

pian

photo: kummisetäsi Oscar

Kuinka me sinua odotammekaan

37+4