Vihdoin koitti se odotettu aatto perinteiden mukaan.
Aloitettiin aamupäivällä kiertämällä hautausmaa kynttilälyhdyt sytyttäen. Sää oli mitä talvisin, -10 astetta ja pistävä kylmyys joka värjäsi kasvot pinkeiksi.
Vanhemmilleni joulupuurolle ja yhdessäoloon.
Nathan liikkui ympäri kämppää joka suuntaan ja päätyi välillä joulukuusen alle jossa pukin konttiin liian isot lahjat odottivat, niitä oli kiva näpertää ja nauhoja vetää suuhun.
Tänä vuonna pukki tuli jo kello kolmelta, eikä viideltä niinkuin ennen, ja se todettiin todella hyväksi.
Odotusta riitti silti pienimmille ja puoli kolmen maissa, tietämättään moneltako punalakki tulisi, alkoivat perhoset lentelemään vatsoissa. Lopulta odotus palkittiin kun joulupukki koputti oveen. Tytöt lauloivat jännittyneenä tuikituiki tähtönen ja kävi nätisti kiittäen vastaanottamassa lahjansa.
 |
| ähky selfie sohvalla |
 |
| Nathan heräs päikkäreiltä just kun lahjat oli jaettu mutta kerkesi pukin syliin. |
Kun lahjat oli jaettu ja avattu alettiin kattamaan juhlapöytää. Tänä vuonna kattauksessa oli myös virolaisia jouluherkkuja. Kinkut on jätetty kauppaan ja korvattu kalkkunalla. Laatikoista uutuutena oli pinkinvärinen punajuuri&homejuusto laatikko joka kyllä oli aikuisten mielestä ihan hyvää.
Lapsille jäi paljon aikaa leikkiä uusilla leluillaan ja peleillään.
Lahjaksi saadut Winx ja monsters high nuket pääsivät heti retkelle uudella autollaan.
Ilo oli suuri kun näki kuinka lapset iloitsivat lahjojaan ja saivat juuri sellaiset joita jo kauan ovat toivoneet. Vaikkakin paketteja oli määrällisesti enemmän kuin osasin odottaa niin jokaisen lahjapaperin alta kuoriutui äidinkin mielestä hyvä lahja.
Perinteinen Kalle Ankas jul katsottiin ruokaa odotellessamme ja illalla satuttiin laittamaan tv päälle juuri kun Joulun tarina elokuva alkoi ja katsottiin se porukalla.
On muuten kaunis
elokuva.
Yöllä tultiin kotia ja painettiin pienet päät tyynyihin odottamaan uutta päivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti