6.1.2019

loman vikat

Joululoman vikat päivät on vietetty ja lasten hiukset on taas kunnossa. Tyttöjen hiukset on pesty, harjattu ja twistattu pään myötäisesti jotta helpottuisi tämä kouluunpaluu edes hiustenlaiton verran. 
Naten hiukset on päässy taas aika pitkiksi mutta hän ei ole halunnut niitä leikata. Tänään suostui kumminkin leikkaamaan ne daddyn kanssa. Vetivät hyvin lyhyeksi ja vaikka se aluksi oudulta näyttää kun ei silmä ole tottunut, niin tosi hienot tuli ja ihan kuin ikääkin olisi tullut lisää uudella kampauksella. 

Lauantaina olin yksin lasten kans koko päivän ja halusin meille kaikille seuraa joten pyysin kaveria jolla samanikäisiä lapsia pulkkamäkeen kanssamme. Talven ekat kunnon pulkkailut riemuittiin Vanhiksen raunioilla niinkuin monen moni muukin.



Mäessä ollessamme oinenkin kaveri oli vailla seuraa ja hekin liittyivät hänen tyttärensä kanssa joukkoomme. Parin tunnin ulkoilun jälkeen mentiin meille lämmittelemään ja oleilemaan. Oikein miellyttävää. Tykkään juuri tälläisistä päivistä kun sattumat kohtaavat eikä koskaan tiedä kuinka tai millä kokoonpanolla päivä päättyy. 


Tänään oli loman vika päivä ja huomenna alkaa kolme suht rankkaa ja intensiivistä viikkoa joten latasin akkuja siivoomalla Kon Mari tyyliin. Kaivoin kaappeja ja järjestelin pinoja. Pois lensi turhat ja kassillinen odottaa hyväntekeväisyyteen pääsyä. Pesin myös eilen kuusi koneellista pyykkiä jotka otin asiakseni tänään taitella kaappeihin. Metsästin sinkkusukille pareja ja ne joilla ei vaan lopultakaan mätsänny niin heitin karusti vain roskiin. Ne on aikansa olleet paria vailla.
Tohinan jälkeen oli helpottunut olo! Ai että! Sillä aikaa isot lapset olivat luistelemassa ja pienin daddyn kanssa. 
Myöhemmin kun kaverit olivat lähteneet pyysimme lapsia pukemaan ja istuimme autoon kertomatta minne olemme menossa. Pysäköitiin keilahallin eteen ja takapenkki juhli. Edelliskerran kun mentiin keilaamaan niin oli täyttä eikä mahtunut koko päivänä niin nyt oli onneksemme vapaata kun aiemmin soitimme.


Oli hauskaa keilailla lasten kanssa nyt kun ovat vanhempia ja saavat pallon kunnolla liikkeelle. Nathan on niin pallopoika kun olla ja voi, katsoi kun me keilattiin, otti vuorollansa pallon, pujotti reikiin sormensa ja juoksuaskelin heitti pallon keiloja kohti. Iloitsi keilojen kaatumista eikä välittänyt jäljelle jäävistä. Hänen silmissään loisti riemu!



Reilulla pelillä ( kui sen ny katsoo ku lapsilla oli laidat keilatessaan) Nepele vei lopulta voiton! 


Taas tuli todettua että liian harvoin hyödyntää moisia palveluja. 
Nyt pitäis osata mennä itsekin sänkyyn... öitä!

Ei kommentteja: