Brage ja lastenpäivä

Bragen ulkomuseon lastenpäivää vietettiin tänään helteessä.

Jo kesätraditioksi tullut tapahtuma josta tykkäämme kaikki.

Stundarsillakin käymme aina kesän lastenjuhlissa mutta tänä vuonna niillä oli huono säkä kun satoi kaatamlla koko päivän joten sitä emme tänä vuonna kokeneet.

Bragella oli kiva esittely, romutaidetta!

 Tässä kuvaus yllä olevasta taideteoksesta. Olen niin samaa mieltä.

 Bragella syödään yleensä vohveleita mutta tänä vuonna siellä sai vastapaistettuja possuja joten olihan semmoiset pakko ostaa kun ei stundarsiinkaan päästy niitä nauttimaan..

 Hillokin oli oikeen kuumaa aluksi. Ai ai kuinka nannaa..

 Tytöt huovuttivat myös pallot itselleen lampaanvillasta jonka sisään oli kääritty käpy.

 

Sekä Stundarsin että Bragen ympäristö kiehtoo minua.

Aivan järkyttävän kaunista ja samalla raakaa.

Noinhan meikäläiset eli joskus ei niinkään kauan sitten.

Nykyihmisen on vaikea tajutakaan kuinka alkeellista elämä voi olla ja kuinka paljon ihmiskeho on tehnyt töitä joita koneet hoitaa nyt.

 

 Tapahtuma oli avoin 11-15 ja vietettiin melkein saman verran aikaa siellä.

 

 Skrot Nisses verkstad oli uutta ja tykättyä.

Nurmikolle oli asetettu kasa romua jota sai käyttää mielensä mukaan ja nikkaroida ja askarrella taidetta. Kavereiden äidin avustamana Neppe ( ja ehkä sen äidin omatkin lapset) kokosi robotin jonka nimeksi tuli Robotti Jackson.

Hr. Jackson vartioi nykyään mansikkamaatamme jossa muuten meitä odottikin viisi isoa mehukasta ja punaista mansikkaa illalla.

 

Hellepäivä kun oli niin kurvattiin rannan kautta kotia.

Minäkin uin meressä ekaa kertaa vuosiin ja mietin miksi ihmeessä lopetin sen touhun aikuistuttuani...

Taidanpa aloittaa sen uudestaan kunhan merivesi on yhtä lämmintä kuin tänään!

 

Nalani , Michell ja Nepele

näytä mulle missä sullon rusketusraidat piirrä ne kartalle

  Koti on kuin sodan jäljiltä. Sisällä ei olla kuin nukuttu yöt ja käyty kääntymässä. No ehtii sitä sitten siivota ja järjestellä kun tulee sade tai viileempi päivä taas.

Suomen kesä on semmonen notta on pakko nauttia jokikisestä auringonsäteestä sillä koskaan ei tiedä koska niitä näkee jälleen.

 

Eilinen päivä sujui Tropiclandian aurinkotuoleilla ja välillä altaassa pulikoiden.

 Nalanin lempi puuha on sukeltaminen. Häntä ei kiinnosta pää pinnalla uiminen lainkaan. Opetti sitten itsensä sukeltamaan kuin merenneito/delfiini.

nepele

nalani

 Tropiclandian ulkoaltailla on tosi kiva hengailla kuumina kesäpäivinä ! Ainut miinus on varjon puute. Löysin varjopaikan vaunuille mutta muuten ollaan auringossa koko ajan ellei menes sisälle hetkeksi( mitä vaunujen kanssa ei pysty tekemään).

Suosittelen silti lämpimästi, oikein hikoillen!

 Puuhaa riittää

 

 

Tälle päivälle oli tehty ranta treffit.

Oltiin aamupäivä sisätiloissa sillä eiliset seitsemän tuntia auringossa otti koville.

Kierreltiin ja etsittiin tapettia meijän makkariin jota uusitaan nyt.

Rannalla oli vilskettä ja vesikin lämmintä! Vielä edellis päivänä vesi oli kylmää samalla rannalla.

Tänään tuuli vähän ja se oli tervetullutta. Nathankin nukkui paremmin kun ei hikoillut.

Herra kävi vähä tsiikaas rantaelämääkin välisyötöillä.

 Ja isosiskot ne pulikoi kavereiden kanssa!

 

 

Saas nähdä mitä huomenna. Altaalle vai rannalle? Siinäpä vasta pulma.

 

huh hellettä

Aamusta ajettiin mökille nauttimaan mittarin +24 lukemista.

tää lasten monopoly on muutes kiva ja kehittää laskutaitoja

 

ja nyt pärjäs Natte Nathankin lyhyillä hihoilla ja vaipalla...

 

Kun moffa alkoi ahertaa uuden saunan parissa iltapäivästä niin jatkoimme matkaa kotia.

Kotona hengailimme taas pihassa. aurinko oli lämmittänyt uima altaan veden sopivan viileäksi ja tyttöjen serkku tuli polskimaan.

 

 

Mieleni oli hetkellisesti Zenissä ja kutsuin serkkutytön jäämään yöksi meille sillä huomiselle oltiin jo sovittu että otamme hänet rientoihin mukaan.

Nyt kun kello on yksitoista ja talo vihdoinkin hiljaa mietin että en taida ihan pian kutsua ketään ylimäärästä yökylään sillä se on niin jännää että äitinkään pää ei kestä.

Kaikella rakkaudella.

On se kivaa muistaahan sen itsekin kuinka jännää oli yökyläillä...

 

Serkku halusi yläsänkyyn ja Neppe vaihtoi iloisesti vierasvuoteeseen.

 

rantaleijonat

No tulihan se kesä vihdoinkin takaisin.

Mittari näytti hellelukemia eikä puunlatvatkaan heiluneet joten suuntasimme heti aamusta rannalle.

 Tuttujakin löytyi. Muun muassa Nadia oli siellä ihanien poikiensa kanssa.

 Nalanin kummitäti tuli seuraksemme ja pääsin minäkin kameran eteen kerrankin.

Nathan nukkui vaunukopassaan tyytyväisenä.

 

Rannalta lähdimme kaupunkiin näyttäytymään daddyn töissä. Naisväki oli kuulemma kuuluttanut että haluavat nähdä vauvamme joten kävimme ravintolassa jossa vain Nathan söi.

Kaupungissa on nyt meneillään eurooppalainen ruokatori josta voi ostaa eri maiden herkkuja.

Päädyimme vahingossa italialaisen luomusuklaa puodin luo emmekä voineet vastustaa kiusausta,

Nalani osti suklaatikkarin ja sponssas siskollensakin kun tällä oli kaikki rahat mennyt uusiin korviksiin hetki aiemmin.

Itse ostin palan pistaasisuklaata.

Nommommom...

 

Oih oli ihana olla kaupungilla ja kuulla eri kieliä ja nähdä ihimisä eripuolilta maailmaa.

Vaasa fotboll cupkin on meneillään joten porukkaa tässä kaupungissa on nyt ihan kivasti ja vilksettäkin. Melkien kuin pikku ulkomaanreissun olisi tehnyt kun kävi torilla piipahtamassa.

 

Höpönassut

 höpönassut

Näin meidän aamut alkavat.

Tytöt herää ja nousee sängyistään sohvalle rauhassa heräämään telkun ääreen.

 Kohta tuleekin jo jompi kumpi meidän huoneeseen, joka on ihan olkkarin vieressä, ja kömpii sänkyymme ihailemaan ja herättelemään pikkuveljeä joka aamuyöstä yleensä nukkuu vanhempiensa välissä.

Avataam verhot ja katsotaan päivän sää jonka jälkeen loihditaan suunitelma,

 ihanaa olla kesälomalla.

Tytöt herättää veljensä ja auttaa hänen aamutoimissaan.

Vasta tämän jälkeen mietitään mitä kattaa aamupalapöytään.

Masut tätettyinä tehdään aamupesut ja vedetään vaatteet niskaan.

Pamautetaan ovi kiinni perästämme ja sen jälkeen sisälle ei tullakaan moneen tuntiin. 

bikinipäivä

 Tänään oli taas bikinipäivä joka vietettiin aurinkoa ottaen nurtsilla.

Tosin lapset ei paikoillaan pysyneet ja jumppasivat vilteillään enkä minäkään ikinä aurinkoa ota mutta istuin siinä varjossa naapurin seurana.

Ruotsinkielinen bloggaaja Peppe leikki blogissaan muutama vuosi sitten "hitta bebén" leikkiä jolloin lukijoiden tuli etsiä heidän hyvin maastoutuneen vauvansa kuvasta. Alla on minun versioni leikistä eli etsikää vauvamme kuvasta.

 Välillä Nathankin kävi maitobaarilla mutta sosiaaliset taidot puuttuvat vielä. Jätkä nukkuu koko päivän hälinän keskellä eikä herää edes syödessään tai vaippaa vaihtaessa mutta kun on aika tyttöjen mennä nukkumaan hän avaa silmänsä ja haluaa seurustella... Hassu jäbä.

 Lounas tarjoiltiin meille pihaan. Jonsku oli innostunut tekemään bajia ( maustettuja ja uppopaistettuja perunan siivuja) joita keniassa nautitaan.

Naapurimme vei tyttäremme lähikauppaan jäätelö ostoksille kun mieheni meni töihin ja minä kipaisin pikku miehen kanssa lähipubiin.

Työkaverini sulkivat osastomme tänään iltapäivällä ( ihan vaan kesäsulku) ja yllätin heidät olemalla heitä vastalla jatko mestalla. Totesi baaritiskin nainen että Nathan oli hänen nuorin asiakkaansa ikinä.

Nooh ei me kauaa siinä istuttu sillä kotipihaan oli tulossa vieraita.

Katja ja lapset hengas meijän kanssa iltapäivän.

Sateen jälkeen on poutasää

Eilen satoi kaatamalla koko päivän ja vietettiin aikamme suursiivoten.

Tytöiltä lähti kaksi pussillista roskikseen ja kolme pussillista kierrätykseen.

Illalla istuin ja nautin sateen ropinasta ja ihailin ulkoilmaa sohvalta käsin.

Minä tykkään kun sataa kaatamalla ja ilma on oikein raikasta ja täynnä happea.

 

Tänään herättiinkin auringonpaisteeseen ja lämpölukemiin.

Iltapäivällä päätimme yllättää lapset.

Pakkauduimme autoon ja lähdimme ajamaan.

Matkalla lapset arvelivat minne olisimme menossa ja lopulta iloitsivat kun päädyimme wasalandian parkkipaikalle.

Kolmisen tuntia pyörittiin eri laitteissa ja vietettiin mukavaa aikaa yhdessä.

 

 Liikennerata on tosi kiva kaikkien mielestä.

 T'n' vuonna vohdoinkin Nalanikin pääsi tukkijokeen kun mittaa on likalla jo 104 cm. Nalani kikattaa nauroi ja tykkäsi kovasti.

 

 Nämä veneet ovat aina ollet suosittuja meillä ja niin myös tänä vuonna. Nalanin kipeä käsi ei oikein jaksanut pyörittää vauhtia joten daddy hyppäsi kuskiksi ja niin he ajoivat Nepeleä takaa.

 

 

 Nalani on se joka oli menossa kaikkiin laitteisiin kun taas Nepele on arempi ja meni mukaan pikkusiskon perässä. Toki Neppekin uskaltaa mutta arastaa enemmän ja tarvitsee välillä hieman kannustusta.

 

 

Jonsku käveli kummitustalonkin läpi tyttöjen kanssa kun minä syötin Nathanin.

Oli pelottava paikka sanoi tytöt. Kuulemma uusittukin sanoi Jonsku.

 

 

  

talkoopäivä

Tänään käytiin aamusta poistamassa Nalanin kipsi kädestä.Taas oli neiti niin reipas että!

Vielä käsi tuettuna mutta huomenna alkaa jumppaukset. Nyt saa vihdoinkin käydä suihkussa tavallisesti ja pestä nuo hiukset ( ja se kipsikäsi) kunnolla!

Oltiin koko perheen voimin lekurissa ja Nepele seurasi tarkkaan mitä tapahtui.

Oon niin varma että neiti päätyy hoitoalalle.

 

Kun tultiin kotia niin Niina naapuri oli jo pihahommissa ja me liityimme koko perheen voimin auttamaan. Siitä syntyikin hyvät talkoot kun kadun toiselta puolelta tuli kaverit leikkimään ja auttamaan pihahommis.

Siistittiin kaikki reunuskivet jotka on taas nurmi vallannut. Jonsku innostui trimmerin kanssa ja leikkas lopuksi vielä pensas aidankin.

Oli kaunis aurinkoinen päivä hyvin vietetty.

.

 

 Välillä pidettiin juoma ja leikki taukoja.

 

Nepele Nalani ja Elviina

 Nathan 2,5 viikkoa nukkui sikeästi vaunuissa läpi päivän. Nykyään hän jaksaa jo seurustella tunnin aamusta ja saman verran illalla tankatessaan yöruokansa mutta pääosin vielä sikeässä unessa touhuissamme mukana. Vaunuja koristaa veljeni vanha puulelu joka on kaikkia lapsiamme viihdyttänyt. Jonskulla on enää kaksi isyysloma päivää jäljellä jonka jälkeen koittaakin taas uusi arki.

 

Päivänpäätteeksi grillattiin makkaraa ja juotiin kuplivaa ( kivennäisvettä) niinkuin talkois kuuluu tehdä.

Kun saatiin grilli sytytettyä niin kaasu loppui ja ruoan saanti venyi pikkasen mutta onpahan nyt ainakin täys kaasupullo eikä tarvii enää pelätä että loppuu kesken ruoanlaiton.

Näin nää päivät vaan menee. . .